Imatran Tainionkoskella, Stora Enson Imatran tehtaiden lähellä sijaitseva tutkimuskeskus on tärkeä osa Stora Enson biomateriaalien tuotekehitystä.
Myös Stora Enson pitkän tähtäimen vision mukaan kaikki, mikä tänään valmistetaan fossiilisista raaka-aineista, voidaan huomenna valmistaa puusta.
Stora Enson strategiassa pakkauskartongeilla on merkittävä rooli, joten Imatralla kehitetään muun muassa uusia pakkausratkaisuja sekä tutkitaan puukuitujen ominaisuuksia ja haetaan kuiduille uusia käyttökohteita.
Onko esimerkiksi ajatus täysin muovittomista pakkauksista tavoiteltava, saati mahdollinen?
”Vastaan kyllä ja ei. Kartongin käyttösovelluksiahan on paljon. Pakkaukselle asetettava vaativuusaste lienee ratkaisevin tekijä. En usko, että ihan vielä löytyy kartonkia, joka täysin muovin korvaisi, mutta meillä on ratkaisuja, jotka tulevat mahdollisiksi nykyisten rinnalla. Toki pakkauksen on toimittava hyvin tarkoituksessaan. Lisäksi kaupalliset ja taloudelliset tekijät vaikuttavat. Kuten se, kuinka paljon kuitupohjaiset pakkaukset maksavat suhteessa nykypakkauksiin”, huomauttaa Jouni Hakkarainen.
Hän toimi aiemmin Stora Enson Imatran tutkimuskeskuksen (Research Centre Imatra) päällikkönä. Hänen tilallaan RCI site managerina aloitti alkuvuodesta Teemu Karhu, joka vastaa myös barrier-päällysteiden tuotekehityksestä. Hakkarainen vastaa tätä nykyä Imatran tehtaiden laatu- ja turvallisuusjärjestelmistä.
Karhua hieman mietityttää täysmuovittomuus, sillä tietty paradoksi siinä piilee.
”Kehitämme barrier-materiaaleja ja muovipäällysteitä ja pyrimme samalla eroon muovista. Ei se silti ole mielestäni kaksilla rattailla ajamista. Päällysteiden ohentamisetkin tähtäävät siihen, että muoveista päästään eroon. Tietyissä loppukäytöissä muoveista kokonaan eroon pääseminen on kuitenkin hyvin haastavaa.”
Haastavaa on muun muassa se, että muovi on suojaominaisuuksiltaan erittäin hyvä materiaali. Se on myös edullista, biomateriaalien kustannusrakenne on raskaampi.
Karhun mukaan tietyissä loppukäytöissä pärjätään silti jo hyvin ilman muovia.
”Elintarvikepakkauksilta vaaditaan kuitenkin tiettyjä suojausominaisuuksia, joista ei voi tinkiä. Sitä voidaan sitten tietysti myös pohtia, että onnistuuko suojaus muuten kuin perinteisellä muovilla. Se vaatii lisää keskustelua myös asiakkaidemme sekä heidän asiakkaidensa kanssa siitä, onko jossakin pakkauksessa ylipäänsä mahdollista pyrkiä muovittomuuteen. Sillä siirtymä saattaa vaatia myös pakkausvalmistajan tuotantolinjojen säätöjä, mikäli materiaalin koostumus muuttuu. Ja tietysti mahdollisiin muutoksiin pakkausmateriaaleissa vaikuttavat myös yleinen ilmapiiri sekä vallitseva regulaatio.”
Elintarvikepakkauksille olennaista on esimerkiksi tuotteen hyllyikä. Sillä vaikka pakkauksella on monia tehtäviä informointia ja ulkoista näyttävyyttä ja houkuttavuutta myöten, on pakkauksen tärkein tehtävä suojella sisällä olevaa tuotetta.
Soveltavaa tutkimusta hakemassa
Imatralla ei tutkita ja kehitetä umpiossa, vaan yhteydet myös korkeakouluihin ovat tiiviit.
”Esimerkiksi Savonlinnan Xamk ja sen kuitulaboratorio on yksi tutkimusyhteistyöpartnereistamme. Meillä on toki jatkuvaa yhteistyötä monien muidenkin toimialueellemme linkittyvien toimintojen kanssa. Eikä yhteistyö rajoitu vain paperin ja kartongin tekemiseen, vaan eri tieteet ovat laajasti mukana”, sanoo tutkimus- ja kehityspäällikkö Jari Räsänen.
Stora Enso seuraa kiinnostuneena esimerkiksi EU:n tai Business Finlandin kautta julkisrahoitteisesti tuettua tutkimusta.
”Ja huomatessamme jotain kannaltamme kiinnostavaa laadimme tutkimukselle yhtiökohtaisen rakenteen ja lähdemme rahoittamaan sitä tietyin instrumentein sekä omalla rahoituksella. Ja tietysti sitten kun ollaan perustutkimusta omaan toimintaamme soveltavassa vaiheessa, niin aika mustasukkaisesti sitä sitten myös jo suojelemme.”
Esimerkiksi viisivuotinen ”Emission Free Pulping” on Räsäsen mukaan hyvä esimerkki teollisuutta hyödyttävästä pitkästä julkisrahoitteisesta tutkimusohjelmasta – johon ei sisälly edes mustasukkaisuutta.
”Kyseessä on tutkimuksen ja yritysmaailman toimijoiden alusta, jossa ovat mukana myös biomateriaalit. Tutkimustulokset ovat julkisia ja kaikkien siihen osallistuvien yritysten hyödynnettävissä ja sovellettavissa.”
Innovoinnista ja innovaation olemuksesta puhuttaessa Räsänen huomauttaa, että Suomessa ja muuallakin toimitaan niin, että tiedettä tehdään siellä, missä tiedettä tehdään.
”Perustutkimusta tarvitaan ehdottomasti mutta yritysmaailman tarvitsema soveltava tutkimus voi joskus olla professoreille vaikeampaa.”
Kartongin tulevaisuuskone
Tutkimuskeskuksen pilottikoneella ajetaan viikottain koe-erinä erilaisin reseptein sekoitettua uusiutuvasta puuraaka-aineesta sellumassaa. Lopputuloksia tarkastellaan sen jälkeen tuotekehityksessä.
”Tämähän on vähän kuin pullan leipomista, meillä on kuitu ja kemialliset reseptit. Pohdimme toki tarkkaan etukäteen mitä yritämme koe-erällä saavuttaa. Valmistunut kartonki voidaan esimerkiksi päällystää ja sen jälkeen toimittaa testaukseen myös seuraavaan jalostusasteeseen. Kyseessä on todella hyvä työkalu kehitystyömme tueksi, paljon parempi kuin pelkkä prosessin mallintaminen tai laboratoriotason testaus”, huomauttaa Jouni Hakkarainen.
