Vuonna 2020 julkaistu ForestBioFacts on digitaalinen jatkumo Papermaking Science and Technology -kirjasarjalle, joka on tunnettu vuosikymmeniä alan kansainvälisenä perusteoksena. Siinä missä tieto oli aiemmin sidottu kirjan kansien väliin, nykyinen portaali päivittyy jatkuvasti ja kattaa perinteisen paperinvalmistuksen ohella myös uudet biotuotteet, nanomateriaalit ja tekstiilikuidut.
Keskiössä luotettavuus ja varmennettu sisältö
Tekoälyn suurin haaste on ollut tiedon luotettavuus ja sen taipumus keksiä puuttuvia faktoja. ForestBioFactsin AI-avustaja välttää tämän sudenkuopan hyödyntämällä vain oppimisympäristöstä löytyvää, asiantuntijoiden varmentamaa sisältöä. Se ei hae vastauksia internetistä.
Käyttäjä voi kysyä avustajalta niin tarkkoja teknisiä yksityiskohtia kuin laajempia ongelmanratkaisuja. Järjestelmä yhdistää tietoa eri lähteistä ja muotoilee vastauksen luonnollisella kielellä, mutta ilmoittaa aina lähteet, joihin tieto perustuu.
”Tekoäly tarjoaa vaivattoman tavan navigoida laajassa teknisen tiedon verkostossa. Kaikki vastaukset sisältävät linkit lähdemateriaaliin, mikä tekee prosessista läpinäkyvän ja antaa käyttäjälle mahdollisuuden syventyä alkuperäiseen tekstiin juuri silloin, kun tietoa tarvitaan”, kertoo Puunjalostusinsinöörien kehityspäällikkö Vera Hallikainen.
Turvallinen käyttöympäristö saa syksyllä uutta materiaalia
Tietoturva on ollut ForestBioFactsin tekoälyavustajan kehityksessä keskeinen lähtökohta. Käyttäjien antamia syötteitä ei käytetä kielimallien kouluttamiseen, mikä tekee työkalun käytöstä turvallista myös yritysympäristöissä. Tällä hetkellä ForestBioFactsia hyödyntää maailmanlaajuisesti noin 50 organisaatiota.
Kyse ei ole asiantuntemuksen korvaamisesta, vaan sen vahvistamisesta. Digitaalinen työkalu auttaa madaltamaan kielimuureja ja tarjoaa tukea oppimiseen ja päätöksentekoon ajasta ja paikasta riippumatta.
ForestBioFactsin tietopohja laajenee syksyllä entisestään, kun ympäristöön lisätään Puunjalostusinsinöörien aikaisempia oppikirjasisältöjä ja koulutusmateriaaleja sekä Puunvuoro-lehden ja sen edeltäjän, Paperi ja Puu -lehden arkistot yli sadan vuoden ajalta. Tämä tarkoittaa noin 113 000 sivua uutta historiallista ja teknistä materiaalia teko-älyn hyödynnettäväksi.
Tekoäly osana akateemista arkea
ForestBioFactsin kaltaiset suljetut ympäristöt heijastelevat laajempaa muutosta korkeakoulutuksessa. Aalto- yliopistossa tekoäly on tuotu osaksi arkea oman Aalto AI Assistantin kautta. Se varmistaa opiskelijoiden yhdenvertaisuuden tilanteessa, jossa monet kaupalliset tekoälypalvelut ovat muuttuneet maksullisiksi.
Digitaalisen pedagogiikan asiantuntija Suvi Toivonen näkee tekoälyn ennen kaikkea väsymättömänä sparraajana.
”Tekoäly integroituu yhä tiiviimmin oppimateriaaleihin. Se on mainio apu käsitteiden avaamiseen ja harjoitteluun, mikä tekee opintopolusta yksilöllisemmän. Toisaalta riskinä on ajatustyön ulkoistaminen ja oikaiseminen oppimisen kannalta tärkeästä pohdiskelusta. AI:n käyttö vaatiikin opiskelijalta itsekuria”, Toivonen pohtii.
Kemian tekniikan professori Tiina Nypelö on keskustellut opiskelijoiden kanssa tekoälystä puunjalostustekniikan opetuksessa. Hän muistuttaa, että työkalun hyöty riippuu tilanteesta.
”Ihmisillä on erilaiset tavat oppia. Lukemalla asioita hyvin omaksuvat voivat hyötyä tekoälyn tekemistä yhteenvedoista opiskelun alussa. On kuitenkin selvää, että esimerkiksi laborato-riotyöskentelyssä tai aidossa vuorovaikutuksessa siitä ei ole vastaavaa apua. Perinteistä ihmiskontaktia ja ryhmätyötä tarvitaan edelleen”, muistuttaa Nypelö.
Tekoälylukutaito on tulevaisuuden työelämätaito
Aalto-yliopistossa henkilökuntaa on koulutettu ymmärtämään tekoälyn mahdollisuudet ja rajat. Tavoitteena on, että tekoälystä tulee luonnollinen osa asiantuntijuutta – läpinäkyvästi ja asianmukaisesti käytettynä. Painetta tekoälyn haltuunottoon tulee myös suoraan työmarkkinoilta, sillä opiskelijat tiedostavat, että tulevaisuuden asiantuntijalta odotetaan kykyä hyödyntää tekoälyä tehokkaasti ja eettisesti.
”Tekoäly tarjoaa dynaamisempia tapoja käyttää oppimateriaaleja, ja korkeakouluissa haetaan nyt aktiivisesti ratkaisuja tekoälyn hallintaan. Tekoälylukutaito on kriittinen taito niin opettajille kuin opiskelijoille. On tärkeää ymmärtää, miten työkalut toimivat, jotta voimme varmistaa laadukkaan oppimisen myös jatkossa”, korostaa Toivonen.
Lopulta vastuu säilyy ihmisellä. Nypelö toteaa, että opettajilla on valta päättää, missä roolissa tekoäly on mukana kunkin kurssin opiskelussa. Oikein käytettynä tekoäly ei ota asiantuntijan, opettajan tai opiskelijan paikkaa, vaan tarjoaa paremmat työkalut tiedon hallintaan.
