Koneautomaatiolla ymmärretään sitä, että kone suorittaa työtehtäviä itsenäisesti ilman ihmiskuljettajan jatkuvaa valvontaa. Nykyisissä metsäkoneissa on luonnollisesti jo koneautomaatiota, esimerkiksi hakkuukoneissa kaadettujen runkojen katkonta puutavaralajeiksi voidaan tehdä automaattisesti.
Kun puhutaan tulevaisuuden koneautomaatiosta puunkorjuussa, koneautomaation suorittamina töinä nähdään esimerkiksi metsäkoneen liikkuminen työmaalla, puiden ja niiden vikaisuuksien tunnistaminen, poistettavien ja jätettävien puiden valinta, hakkuulaitteen vienti kaadettavan puun tyvelle sekä katkotun puutavaran kuormaus kuormatraktoriin ja purku varastopinoon.
Paljon on kuitenkin konekehitystä vielä tehtävä, että edellä kuvatut työt olisivat metsäkoneen itsensä hanskaamia. Yksi olennainen asia on tilannetietoisuuden tuottaminen koneen automaatiojärjestelmälle metsämaastosta ja puista. Tämä on tehtävä kamera- ja laserkeilainpohjaisilla sensoreilla. Kun tiedetään, että suomalaiset metsät ovat hyvin monimuotoisia työskentely-ympäristöinä – esimerkiksi on upottavaa, kivikkoa, kesä- ja talviolosuhteita ja puissa vikaisuuksia – sensoriteknologian saanti toimintavarmaksi ja kustannustehokkaaksi eri korjuuolosuhteissa sekä sen integrointi metsäkoneen ohjausjärjestelmiin ovat iso urakka ja vaativat paljon T&K-panostusta.
Täten ennustankin, että puunkorjuussa täyskoneautomaatio ympärivuotisessa tuotantokäytössä pakkasineen ja sateineen päivästä ja leimikosta toiseen saa odottaa vielä vuosikymmeniä, mutta osittaisautomaatio ja koneenkuljettajan avustaminen tulevat koneisiin hyvää vauhtia seuraavien vuosien aikana; samalla tämä tukee hyvin tulevaisuuden täyskoneautomaatioponnistuksia.
Puunkorjuussa koneautomaatiota kohtaan on isoja odotuksia, osin hypetystäkin. Koneautomaatiolla tavoitellaan työn tuottavuuden ja laadun paranemista. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että automaatiolla voidaan pienentää koneenkuljettajan kuormittuneisuutta työssä. Täysautomaatiolla ja erityisesti etäohjauksella, jolloin konetta ohjataan koneen ulkopuolelta, koneenkuljettajan ergonomiaa voidaan myös parantaa, kun kuljettajan ei tarvitse olla koneen ohjaamossa ottamassa vastaan koneen heilahteluja.
Koneautomaation hyödyt -lista on pitkä. Miksi sitten koneautomaatio ei ole edennyt ripeämmin puunkorjuussa Suomessa, eikä globaalistikaan? Syynä ovat kustannukset, jotka ovat ihmiskuljettajalla pienemmät kuin sensoroidulla, itseajavalla metsäkoneella.
Vielä löytyy siis kuljettajia metsäkoneisiin, vaikkakin kentältä on kuulunut viestejä, että konekalustoa ei pystytä pitämään kahdessa työvuorossa, kun ei ole riittävästi hyviä kuljettajia koneisiin.
Metsätehon tuoreet Savotta 2030 -laskelmat puunkorjuun tulevasta työvoimatarpeesta osoittavat, että vuosittain tarvittaisiin 250–400 uutta metsäkoneenkuljettajaa puunkorjuuoperaatioihin Suomessa.
Uskon vahvasti, että koneenkuljettajaa avustavilla järjestelmillä metsäkonekalustosta pystytään ottamaan entistä paremmin tehot irti ja näin ihmiskoneenkuljettajaresurssi saadaan riittämään puunkorjuuoperaatioissa tulevina vuosina Suomessa.
Kalle Kärhä
Metsäteknologian professori, erityisalana metsätalouden operaatioiden ja logistiikan digitalisaatio. Itä-Suomen yliopisto
