”Sillä on hitonmoinen merkitys. Alkaen jo vuodesta 1969, jolloin ensimmäiset proffamme tulivat pääasiassa teollisuudesta. Siinä on fleivöri joka tuntuu yhä ja josta pitää olla kiitollinen”, Juha-Matti Saksa sanoo.
LUT:n rehtori tunnetaan yleisesti etunimellä Juhis.
”Jos minua kutsutaan Juha-Matiksi, niin jotain on mennyt vikaan.”
LUT on yritysrahoituksessa tutkijaa kohti Suomen ykkönen. Silti kyse ei ole vain rahasta.
”Jos maailmaa haluaa muuttaa puhtaammaksi ja kestävämmäksi, lähtee muutos aina yritysten kautta. Tai oikeastaan se lähtee yritysten asiakkaista ja kuluttajista. Toki muutoksessa on aina myös poliittista regulaatiota.”
Esimerkiksi tutkimuksen ja bisneksen yhteiselosta sopii vuonna 2022 LUTin Lahden kampuksella aloittanut biomassapohjaisen kuitujen ja kuitutuotteiden tutkimukseen, testaukseen ja analysointiin keskittyvä laboratorio.
”Kutsumme sitä leikkisästi myös Andritz-laboratorioksi. Olemme investoineet siihen itsekin miljoonia euroja. Metsäteollisuuttakin palvelevalla Andritzilla on asiakkaita ympäri maailman. Tutkimuksessa voi ajatella olevansa isänmaan ohella koko ihmiskunnan asialla.”
Lappeenrantaan nousee puolestaan LAB-ammattikorkeakoulun ja LUTin yhteinen biomateriaalien osaamiskeskus. Metsäteollisuuden lisäksi hankkeessa ovat mukana vetureina eteläkarjalaiset Nordic Bioproducts Group, Synbio Powerlabs sekä Fiber-X.
”Se on upea avaus ammattikorkealta, jonka kanssa teemme konsernitasolla paljon yhteistyötä. Vahvasti teollisuusvetoinen hanke tukee kokonaisuutta, joka meilläkin LUTissa erotustekniikassa on.”
Tasokas tutkimus kantaa huomiseen
Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa opiskeli 1990-luvun lopulla noin 3000 opiskelijaa. Nimi vaihdettiin LUTiksi 2000-luvun alussa. Pian sen jälkeen kurkittiin kuiluunkin LUTin ollessa lakkautusuhan alla.
Tutkimuksellisia painopistealueita oli tuolloin yli 30.
Nykyisessä Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa on lähes 8000 opiskelijaa. Koulutusaloja ovat tekniikka, kauppatieteet ja yhteiskunta- ja viestintätieteet. LUTilla on yksiköt myös Mikkelissä ja Kouvolassa.
”Fokuksemme näkyy myös strategiassa. Keskitymme puhtaaseen energiaan, puhtaaseen veteen ja puhtaaseen ilmaan. Sekä kestävään bisnekseen ja kestävään yhteiskuntaan. Olemme äärimmäisen fokusoitunut yliopisto.”
Ilmastoteoissa kympin kärjessä
LUT oli kansainvälisessä Times Higher Education (THE) Impact Rankingissa vuonna 2024 sijoilla 101–200 lähes 2000 yliopiston joukossa.
Ilmastoteoissa LUT nousi maailman 10 parhaan yliopiston joukkoon. Sadan parhaan ryhmässä LUT oli vastuullisessa kuluttamisessa sekä yhteistyössä ja kumppanuuksissa.
Opiskelijoiden kouliminen muuttuvaan maailmaan ja jopa vasta muotoutuviin liiketoimintoihin on haastavaa. Mutta tutkimus auttaa.
”Uskon siihen, että kun koulutus perustuu vahvaan tutkimukseen, hyöty korjataan tulevaisuudessa. Ajatellaanpa vaikka matemaatikko Charles Babbagea, joka kehitti tietokoneen prototyypin jo 1820-luvulla. Voinee sanoa, että ukko oli vähän aikaansa edellä. Mutta hän oli kova tiedemies.”
LUTissa katsotaan säännöllisesti, millaista osaamista tarvitaan ja miten suuntaa pitäisi mahdollisesti muuttaa.
”Se kuuluu koulutuksen johtamiseen ja on osa operatiivista toimintaamme. Käymme vuosittain läpi jokaisen kandi- ja maisteriohjelmamme. Paljonko tulee porukkaa sisään, kuinka paljon valmistuu ja miten porukka työllistyy.”
Opiskelijahankinnan haasteet eivät sinänsä poikkea LUTissa muiden suomalaisyliopistojen vastaavista. Suurimman haasteen tuo väestötiede.
”Jos Suomen tasolla perataan, niin olemme korviamme myöten kuumenevassa liemessä kaikki.”
Saksa huomauttaa, että Suomessa on vuosittain reilut 50 000 korkeakoulujen aloituspaikkaa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.
”Sen verran yhteiskunta tarvitsee, että edes nykymeno voisi jatkua. Suomeen syntyi viime vuonna noin 43 000 henkeä. Jos tavoitteena on kouluttaa korkeakouluissa puolet ikäluokasta, niin 20 vuoden kuluttua 43 000 jaettuna kahdella ei ole kyllä 50 000, vaikka miten laskisi.”
Avun on pakko tulla siis muualta.
”Kysehän on siitä, miten houkutella Suomeen muualta tarpeeksi sellaisia ihmisiä, jotka pitävät kylmästä, pimeästä ja nastarenkaista.”
Uusien mahdollisuuksien metsäteollisuus
Toimialoittain Saksa ei näe metsäteollisuuden tilannetta opiskelijajahdissa mitenkään huonona.
”Suomi elää edelleen metsästä. Imagomielessä on silti hyvä pitää esillä sitä, että toimiala on paljon muutakin kuin sellun keittoa ja tukkien sahausta.”
Metsäteollisuus tarjoaa Saksan mukaan uusien biopohjaisten tuotteidensa myötä valtavasti mahdollisuuksia. Ala on kemiantekniikan lisäksi jatkossa entistä enemmän sidoksissa myös bioteknologiaan.
Hiilidioksidin muuttuminen päästöstä potentiaaliseksi tuotteeksi tuo Saksan mukaan mielenkiintoisia näkymiä perinteiseen metsäteollisuuteen. Sellutehtaiden tuottaman puuperäisen hiilidioksidin merkitys muun muassa vetytaloushankkeiden edistämisessä on merkittävä. Toki investointeja tarvitaan.
”Kyllä yritykset investoivat, jos hankkeet muuttuvat kannattaviksi. Ei kukaan investoi sellaiseen, mistä ei voi tehdä kannattavaa bisnestä. Tai no, ehkä joku investoi, mutta ei se kauaa elossa pysy.”
Juha-Matti Saksa, 49
– Rehtori, LUT
– Koulutus: kauppatieteiden tohtori
– Perhe: naimisissa, kaksi lasta
– Harrastukset:
– Rakentaminen ja peruskorjailu, jossa virheensä näkee heti
– Ruuanlaitto
– Vierailu paikoissa, jotka ihminen on tuhonnut, esim. Tsernobylin viereinen Pripyatin kaupunki.
”Kun noilta matkoilta palaa kotiin, tajuaa ettei meillä ole oikeita ongelmia.”
3 x tavoitteet
1. Saada taistella jatkossakin hyvien puolella – tällä hetkellä kotimaista sekä ulkomaista pahuutta on liikkeellä niin paljon. Myös älytöntä vastakkaisasettelua on liikaa.
2. Elää perheen kanssa normaalia elämää. Eli ottaa rennosti parhaassa mahdollisessa seurassa.
3. Jatkaa vapaa-ajanmatkailua paikkoihin, jotka ihminen on tavalla tai toisella tuhonnut.
