Rajoitukset kannustavat innovoimaan  

Irlantilainen Sharon McGuinness on toiminut Euroopan kemikaaliviraston pääjohtajana joulukuusta 2022 lähtien, joten hänen viisivuotiskautensa lähestyy puoliväliä – tosin tehtävässä on mahdollista toimia kaksikin kautta. Taustaltaan hän on farmakologian tohtori, ja hän on toiminut aiemmin Irlannin terveys- ja turvallisuusviraston johtajana. Euroopan kemikaalivirastokin on tuttu jo pidemmältä ajalta, sillä hän toimi sen hallintoneuvoston jäsenenä vuosina 2014–2015 sekä puheenjohtajana vuosina 2016–2020. 

Euroopan kemikaaliviraston päätehtävä on edistää kemikaaliturvallisuutta ja suojella ihmisiä ja ympäristöä haitallisilta kemikaaleilta. Se on toiminut Helsingissä vuodesta 2007 lähtien.

”REACH-asetus loi vuonna 2007 Eurooppaan uuden järjestelmän kemikaalien hallintaan, ja sitä varten perustettiin myös kemikaalivirasto Helsinkiin. Toimintamme on sen jälkeen kehittynyt ja olemme saaneet paljon uusia tehtäviä”, hän kertoo.

Yksi kemikaaliviraston keskeisistä tehtävistä on kemikaalien luokittelu niiden vaarallisuuden perusteella. Virasto arvioi vuosittain noin 50 aineen vaarallisuuden ja antaa lausuntoja, jotka voivat johtaa niiden käytön rajoittamiseen tai kieltoon. Kemikaalien riskejä ja mahdollisia vaihtoehtoja arvioidaan ja rajoituksia käsitellään kahdessa erillisessä komiteassa, joista toinen keskittyy riskien arviointiin ja toinen sosioekonomiseen analyysiin. 

”Viime vuosina merkittäviä rajoituksia on asetettu esimerkiksi mikromuoveille ja tatuointiväreille. Työskentelemme myös työperäisten altistumisrajojen parissa, eli arvioimme kemikaaleja ja määritämme niille turvalliset altistumistasot.”

Vaikka kemikaalivirasto ei suoraan tue yritysten innovointia, välillisesti se pyrkii varmistamaan, että yrityksillä on oikeaa tietoa innovointinsa tueksi.

”Rajoitukset voivat toimia innovaa­tioiden ajureina. Meidän tehtävämme on varmistaa, että yritykset tietävät hyvissä ajoin, jos niiden käyttämiin kemikaaleihin on tulossa rajoituksia, jotta ne ehtivät kehittää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Pyrimme myös huo­mioimaan innovaatiotarpeet esimerkiksi antamalla siirtymäaikoja uusille rajoituksille.”

Yrityksille on kilpailuetu, jos ne pystyvät vähentämään haitallisten kemikaalien käyttöä etunojassa. Apuna tässä voi käyttää kemikaaliviraston ylläpitämää ehdokasluetteloa, joka sisältää 247 erityistä huolta aiheuttavaa ainetta.

”Luettelo antaa yrityksille ennakkotietoa siitä, mitkä aineet saattavat tulevaisuudessa joutua rajoitusten piiriin, ja kannustaa niitä kehittämään turvallisempia ratkaisuja ajoissa. Meidän työmme on varmistaa, että markkinoilla olevat aineet ovat turvallisia ihmisille ja ympäristölle, mikä pitkällä aikavälillä edistää myös Euroopan teollisuuden kilpailukykyä.”

Tehtäväkenttä laajenee

Kemikaaliviraston tehtäväkenttä on laajentumassa esimerkiksi akkujen, juomaveden sekä pakkausten ja pakkausjätteen alueille.

”Tämä antaa mahdollisuuden tarkastella kemikaaleja koko niiden elinkaaren ajan ja varmistaa, että ne ovat turvallisia myös eri sovelluksissa.”

Lisäksi uuden komission aloitettua työnsä joulukuussa joitakin uusiakin linjauksia on jo nähty.

”Komission tavoitteena on parantaa kilpailukykyä ja yksinkertaistaa sääntelyä. Odotamme, että REACH-asetus tarkistetaan. Kemikaalisääntelypaketti on tulossa todennäköisesti vuoden loppuun mennessä.”

Lisäksi komissio on puhunut kriittisistä kemikaaleista ja PFAS-yhdisteiden sääntelyn selkeyttämisestä. PFAS-yhdisteet ovat erittäin hitaasti hajoavia, ja ne kertyvät ympäristöön. Vettä ja rasvaa hylkivinä niitä käytetään monissa kuluttajatuotteissa ja teollisuudessa, esimerkiksi tekstiileissä, kosmetiikassa ja elektroniikassa.

”Tällä hetkellä käsittelemme erittäin laajaa PFAS-yhdisteiden rajoitusehdotusta, jonka viisi Euroopan maata ovat valmistelleet.”

Lisäksi odotetaan esimerkiksi uuden vedenlaatua koskevan direktiivin päivityksiä ja yhden aineen – yhden arvioinnin periaatetta.

”Viimeksi mainittu tuo meille uusia tehtäviä, sillä se vaatii kemikaalitiedon laajaa kokoamista eri virastoilta, jäsenvaltioilta ja teollisuudelta.”

Vuoropuhelua varhaisessa vaiheessa

Metsäteollisuus on lähentynyt viime vuosina kemianteollisuutta, kun biopohjaisia kemikaaleja kehitetään fossiilisten tilalle. Tämä tarkoittaa, että yritysten on varmistettava, että ne ymmärtävät kemikaalilainsäädännön vaatimukset.

”Monet metsäteollisuuden yritykset ovat olleet ennen kemikaalien loppukäyttäjiä, mutta jos ne alkavat valmistaa uusia aineita, niiden on otettava huomioon myös valmistajia koskevat velvoitteet. Biopohjaisuus ei automaattisesti tarkoita, että tuote olisi sääntelyn ulkopuolella. Jos metsäteollisuus laajenee uusille kemikaalisektoreille, sen kannattaa harkita osallistumista sääntelyyn liittyviin kuulemisiin ja yhteistyöhön kanssamme, jotta se voi vaikuttaa kehitykseen ja saada oikea-aikaista ohjausta.”

McGuinness toivoo avointa vuoro­puhelua jo varhaisessa vaiheessa.

”Silloin yritykset voivat ennakoida sääntelymuutoksia ja välttyä ongelmilta. Usein sääntely koetaan negatiivisena siinä vaiheessa, kun yritys on jo tehnyt investointeja ja huomaa vasta sitten, että sääntely aiheuttaa haasteita. Metsäteollisuuden kannattaakin seurata sääntelyä aktiivisesti, jotta se voi tehdä tietoisia ja kestäviä valintoja kehitystyössään.”