Härkin tulo VTT:n johtoon elokuussa 2025 merkitsi uutta lukua organisaatiolle. Pitkä ura Outotecin globaaleissa johtotehtävissä sekä Outokumpu Researchin toimitusjohtajana takaa, että uudella toimitusjohtajalla on syvä ymmärrys teollisuuden lainalaisuuksista. Kokemus kiertotalouden startup-maailmasta on puolestaan antanut ensikäden tietoa siitä, miksi lupaavimpienkin keksintöjen tie nousee usein pystyyn juuri kriittisellä hetkellä.
Tätä vaihetta, jossa prototyyppi on valmis, mutta riski teolliseen mittakaavaan siirtymisestä on vielä liian suuri, kutsutaan kuolemanlaaksoksi. Monet teknologiset läpimurrot pysähtyvät tähän pisteeseen, koska rahoituksen ja todellisen tuotantoympäristön välinen kuilu on liian syvä yksittäisen toimijan kurottavaksi.
”VTT:n tehtävänä on rakentaa silta tämän laakson yli. Tarjoamalla yrityksille alustoja ja tiloja pilotointia varten me vähennämme niiden kehitysriskiä. Kun ratkaisu todistetaan toimivaksi valvotussa ympäristössä, investointipäätöksestä tulee helpompi”, kuvailee Härkki.
Resilienssiä kotimaassa, kasvua Euroopan verkostoissa
Keskeinen painopiste VTT:lle on resilienssi ja huoltovarmuus, joiden osalta organisaatio tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Puolustusvoimien kanssa. Keskiöön ovat nousseet erityisesti kaksikäyttötuotteet eli ratkaisut, joita voidaan hyödyntää sekä siviili- että puolustustarkoituksissa.
Vaikka huoltovarmuus luo perustan kansalliselle kriisinkestävyydelle, se ei yksin riitä takaamaan Suomen paikkaa teknologisena edelläkävijänä. Nykyisessä teollisessa murroksessa rima on asetettava korkealle, sillä kilpailu on armottoman globaalia. Kansainväliselle huipulle nouseminen edellyttää kuitenkin resursseja ja verkostoja. Tässä kohdin VTT:n rooli korostuu, sillä organisaatio toimii vahvana linkkinä suomalaisen osaamisen ja eurooppalaisten tutkimusareenoiden välillä.
VTT on keskeinen jäsen eurooppalaisessa soveltavan tutkimuksen kattojärjestössä (EARTO) ja aktiivinen toimija lukuisissa EU:n tutkimusohjelmissa. Tämä asema takaa näköalapaikan ja vaikutusvaltaa siihen, mihin suuntaan maanosan teknologista kehitystä viedään.
”Pyrimme ottamaan kotimaisia yrityksiä mukaan kansainvälisiin konsortioihin. Se avaa niille uusia mahdollisuuksia verkostoitumiseen ja viennin edistämiseen. Tätä kautta suomalainen osaaminen saadaan jalostettua maailmanluokan vientituotteiksi”, sanoo Härkki.
Kriiseistä voimaa uudistumiseen
Maailmanpoliittiset myllerrykset aiheuttavat epävarmuutta, mutta ne toimivat samalla uudistumisen moottorina. Esimerkiksi energiakriisi raivasi tietä pienydinvoimaan keskittyvälle Steady Energylle, ja globaalit ruokaketjun häiriöt vauhdittivat Onego Bion kaltaisten, bioreaktoreissa proteiinia tuottavien yritysten nousua.
Vaikka geopolitiikka ja turvallisuuskysymykset hallitsevat tällä hetkellä julkista keskustelua, vihreä siirtymä on edelleen vääjäämätön välttämättömyys. Teollisuuden kestävyysmurros ei ole kadonnut minnekään, mutta teknologinen kehitys vaatii tuekseen viisasta markkinoiden ohjausta.
”Tarvitsemme sääntelyä ja selkeitä kannustimia, jotta kysyntä saadaan nousuun. Vasta se luo kriittisen massan, joka laskee tuotantokustannuksia ja tekee uusista ratkaisuista aidosti kilpailukykyisiä suhteessa vanhaan teknologiaan”, toteaa Härkki.
”Parempi olla kentällä pelaamassa kuin vaihtopenkillä istumassa.”
Kalle Härkki
Osaaminen on vahvin valuutta
Suomi on säilyttänyt asemansa edelläkävijänä esimerkiksi kvanttiteknologiassa ja biotaloudessa, mutta teknologisen kärjen lisäksi maastamme löytyy syvää teollista osaamista. Erityisen vahva klusteri on muodostunut mineraalien ja metallien arvoketjuun, jossa toimijat kuten Metso, Outokumpu ja Boliden tekevät Suomesta ja Ruotsista keskeisiä tekijöitä koko Euroopan omavaraisuudelle.
”Tämä kokonaisuus ulottuu kaivostoiminnasta ja jalostuksesta aina korkeatasoiseen koulutukseen ja tutkimukseen asti. Se tekee meistä strategisesti tärkeän kumppanin ja pelurin maailmanmarkkinoilla”, tiivistää Härkki.
Myös metsäsektoriin kohdistuu suuria odotuksia. Isot metsäbiotalousalan yritykset ovat uudistaneet toimintaansa samalla, kun ekosysteemiin on syntynyt uusia kasvuyrityksiä. Tulevaisuudessa kasvu syntyy biokemikaaleista, lisäarvoisista biomateriaaleista ja sivuvirtojen jalostamisesta. Lisäksi alalla tarvitaan edelleen vahvaa panostusta uusien teknologioiden käyttöönottoon ja nykyliiketoiminnan kilpailukyvyn kehittämiseen.
Uudistumiskyky kääntää perinteet kasvuksi
Vaikka teollinen infrastruktuuri on vankka, kilpailukyky kulminoituu lopulta ihmisiin. Tässä kisassa Suomen valtteja ovat yhteiskunnan toimivuus ja vakaus, jotka houkuttelevat kansainvälisiä osaajia. Tämä inhimillinen pääoma on ratkaisevassa roolissa, kun katsotaan viiden vuoden tähtäimellä eteenpäin.
Härkki uskoo, että tulevaisuuden menestysresepti edellyttää tekoälyn ja kvanttilaskennan kaltaisten murrosteknologioiden valjastamista liiketoiminnan ja tuotekehityksen vauhdittajaksi. Haasteista huolimatta viesti on selvä: suomalaisen teollisuuden on uskallettava ottaa paikkansa pelintekijänä, ei vain sivustaseuraajana.
”Entisenä jalkapalloilijana mielestäni on aina parempi olla kentällä pelaamassa kuin istumassa vaihtopenkillä. Sillä tavalla pelin suuntaan voi vaikuttaa parhaiten”, Härkki kiteyttää.
Kalle Härkki
Syntynyt 1969 Espoossa
VTT:n toimitusjohtaja 13.8.2025 alkaen
Tekniikan tohtori (prosessimetallurgia), Teknillinen korkeakoulu
Pitkä ura Outotecin globaaleissa johtotehtävissä ja Outokumpu Research Oy:n toimitusjohtajana. Viimeisimpänä kiertotalousyhtiö Resand Oy:n toimitusjohtaja.
Toiminut hallituksen jäsenenä useissa teollisuuden pk-yrityksissä sekä huoltovarmuuden kannalta kriittisissä organisaatioissa.
Perhe: Vaimo ja kolme aikuista lasta
Harrastukset: Tennis, triathlon-lajit, hiihto
Motto: ”Parempi olla kentällä pelaamassa kuin vaihtopenkillä istumassa.”
