”Digitalisaatiokehitys jatkuu edelleen kaikilla toimialoilla. Kilpailun kiristyminen, teknologian kehitys, EU:n sääntely ja geopoliittiset muutokset kiihdyttävät investointeja digitaaliseen transformaatioon jopa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten”, sanoo Leena-Mari Lähteenmaa.
Tällä hetkellä suurin hidaste yrityksissä on taloussuhdanteen aiheuttama varovaisuus. Julkisella sektorilla rajut sopeuttamistoimet vievät resursseja kehitysinvestoinneista, vaikka investointien välttämättömyys ymmärretään.
”Oma huoleni liittyy lähinnä siihen, ettei kukaan sortuisi säästämään itseään hengiltä. Yritysten kilpailukyky ja julkisten palvelujen tehokas tuottaminen voidaan turvata vain investoimalla teknologiaan ja sen hyödyntämiseen”, korostaa Lähteenmaa.
Toimialakohtaiset erot digitalisaatiossa
Vaikka digitalisaatio koskee kaikkia, toimialojen välillä on eroja. Ensinnäkin regulaatiovaatimukset korostuvat julkisella sektorilla ja finanssitoimialalla, joihin kohdistuu lisääntyviä lainsäädännöllisiä vaatimuksia.
Toiseksi toimialojen toiminta ja tuotanto vaikuttavat digitalisaatioon. Esimerkiksi teollisuudessa tuotantolaitosten ohjausjärjestelmät ovat usein erillään muusta IT:stä, mikä voi aiheuttaa tehottomuutta ja kasvattaa kyberriskejä. Alihankintaketjut lisäävät näitä riskejä entisestään.
Kolmanneksi toimialojen digitaalinen perintö vaihtelee. Laajat IT-ympäristöt ja vanhat järjestelmät tekevät transformaatiosta haastavamman, vaatien enemmän kokemusta ja tietotaitoa.
”Mitä suurempi yritys ja monimutkaisemmat lähtökohdat, sitä tärkeämpää on valita osaava ja kokenut strateginen kumppani transformaation tueksi. Me olemme tunnetusti vahvoja tällaisissa kumppanuuksissa – niin kansainvälisesti kuin Suomessa”, vakuuttaa Lähteenmaa.
Teknologia mahdollistaa vihreän siirtymän
Teknisesti digitransformaatio sisältää yleensä pilvi- ja hybriditeknologioiden käyttöönoton laajentamisen, mikä parantaa energiatehokkuutta ja vähentää energiankulutusta. Suurin hyöty tulee kuitenkin siitä, että toimintaa ja tuotantoa voidaan toteuttaa uudella tavalla, joka parantaa koko arvoketjun tehokkuutta.
Lähteenmaa painottaa, että vihreää siirtymää edistävät transformaatioaskeleet pitää tunnistaa toimiala- ja yrityskohtaisesti.
”Esimerkiksi CGI:n Vantaan Energialle toteuttama tekoälyratkaisu optimoi polttokattiloiden toimintaa. Energian tuottamisessa pystyttiin lisäämään biopolttoaineiden määrää suhteessa fossiilisten polttoaineiden määrään, mikä vähentää merkittävästi voimalaitoksen CO₂-päästöjä.”
Toinen esimerkki on satelliittidatan ja paikannusteknologian käyttö. Kun kuljetusreitit optimoidaan ja tarpeeton liikkuminen minimoidaan, vähennetään logistiikan kustannuksia, kuljetuskaluston huoltotarpeita ja liikenteen aiheuttamia päästöjä. Jos satelliittidatan päälle valjastetaan koneoppiminen, voidaan metsätaloudessa kohdentaa hoitotoimenpiteet täsmällisemmin oikeisiin kohteisiin.
Tietoturva on digitalisaation kulmakivi
Tietoturvan merkitys vaihtelee toimialoittain ja yrityksittäin, mutta jokainen järjestelmä, datavaranto ja tuotantoketjun osa kasvattavat vaatimuksia. Ihminen on usein heikoin lenkki, joten turvakontrolleja ja henkilöstön koulutusta ei pidä unohtaa.
”Olemme yhä riippuvaisempia datasta ja digiteknologiasta. Siksi tietoturvakysymyksissä ei saa olla naiivi, eikä säästää väärässä paikassa. Kyberriskit ja datavuodot ovat kaataneet yrityksiä, joten tietoturva on yrityksen olemassaolon kannalta kriittistä”, sanoo Lähteenmaa.
Teknologioiden osalta on tärkeää valita oikeat kehitys-, käyttö- ja hallinnointikumppanit. Esimerkiksi pilvipalvelut eivät lisää tietoturvahaasteita, vaan oikein käytettyinä jopa vähentävät niitä. On myös osattava välttää tarpeettomia yli-investointeja. Tasapaino löytyy usein hybridimalleista.
”Teollisuudessa automaatio lisääntyy jatkuvasti, mikä on osa positiivista kehitystä. Samaan aikaan on varmistettava, että fyysisiä prosesseja ohjaavat ja valvovat Operational Technology -ympäristöt ja sulautetut järjestelmät ovat hallinnassa, jotta ne eivät aiheuta tahattomia riskejä liiketoiminnan jatkuvuudelle”, täydentää Lähteenmaa.
Tekoäly ja kvanttilaskenta – tulevaisuuden teknologiat
Sekä tekoäly että kvanttilaskenta ovat mullistavia teknologioita. Vaikka tekoälystä tuli suosittu puheenaihe vasta hiljattain, käytännön sovelluksia on tehty jo vuosia.
”Tekoälyn osalta elämme varhaisen soveltamisen aikakautta, kuten internetin kanssa 90-luvulla. Uusia sovelluskohteita löytyy jatkuvasti. Myös kvanttilaskenta tulee muuttamaan digitalisaatiota, mutta sen aikataulua ja vaikutuksia on vielä vaikea arvioida”, toteaa Lähteenmaa.
Hänen mielestään Suomen etuina ovat yhteiskunnan ja yrityskentän hyvä digitaalinen maturiteetti sekä luottamus siihen, että julkisella sektorilla henkilökohtaista dataamme käytetään vastuullisesti. Siksi erilaisia datavarantoja olisi perusteltua hyödyntää nykyistä kattavammin esimerkiksi kansalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä soveltavaan tuotekehitykseen.
”Tekoäly on jo läsnä kaikkialla, usein huomaamattamme. Sen vaikutus tulee vain kasvamaan, koskettaen jokaista elämämme osa-aluetta. On tärkeää, ettemme tukahduta innovaatiota liiallisella sääntelyllä, sillä maailma ei odota. Jos emme pysy kehityksen vauhdissa, jäämme jälkeen”, summaa Lähteenmaa.
Leena-Mari Lähteenmaa
– Toimitusjohtaja, CGI Suom
– Koulutus: Kauppatieteen ylioppilas
– Perhe: Aviopuoliso ja aikuinen poika
– Viihtyy hevosten ja ratsastuksen parissa ja on äänikirjojen suurkuluttaja
