Metsäteollisuus osti syyskuussa yksityismetsistä puuta 2,7 miljoona kuutiota. Määrä kasvoi kolmanneksen elokuusta, mutta on pienempi kuin keskimäärin edellisvuosien syyskuussa. Kantohinnoissa ei tapahtunut suuria muutoksia.
Venäjän elokuussa voimaantullut WTO-jäsenyys alentaa raakapuun tuontitulleja ja helpottaa suomalaisten metsäteollisuustuotteiden vientiä kasvaville Venäjän markkinoille. Vapaammat Venäjän-markkinat edistävät Suomen koko metsäsektorin toimintaedellytyksiä.
Kantohinnoissa vain pientä vaihtelua
Tammi-syyskuussa puuta ostettiin 20,6 miljoonaa kuutiota, mistä tukkien osuus oli 8,8 ja kuitupuun 11 miljoonaan kuutiota. Mänty- ja koivutukin kantohinnat nousivat 2 prosenttia ja kuusitukin hinta laski 1 prosentin elokuusta. Mäntykuidun hinta nousi 1 prosentin ja kuusi- ja koivukuidun hinnat pysyivät ennallaan.
Metsäteollisuustuotteiden markkinatilanteeseen nähden puukustannukset ovat Suomessa korkealla. Mänty- ja kuusitukista maksettiin syyskuussa valtakunnallisesti keskimäärin 53–54 euroa kuutiolta. Koivutukin kantohinta oli keskimäärin 41 euroa kuutiolta, mänty- ja koivukuidun 15–16 ja kuusikuidun 17 euroa kuutiolta.
Kotimainen puuraaka-aine avainasemassa
Venäjän WTO-jäsenyys on alentanut puun tuontitulleja Venäjältä. Tuontipuulla täydennetään kotimaista raaka-ainehuoltoa erityisesti niiden puutavaralajien osalta, joita ei Suomesta saada riittävästi. Kotimainen puu on kuitenkin avainasemassa metsäteollisuudelle, sillä valtaosa, yli 85 prosenttia, metsäteollisuuden käyttämästä puusta ostetaan kotimaasta.
Suurin osa kotimaan hakkuista tehdään yksityismetsissä. Puumarkkinoiden toimivuus on teollisuuden puun hankinnan, yksityismetsänomistajien kantorahatulojen sekä koko metsäalan arvonlisän ja Suomen hyvinvoinnin kannalta erittäin tärkeää. Tehtaille tasaisen ja kustannuksiltaan kilpailukykyisen raaka-aineen saanti on elinehto kaikissa lopputuotemarkkinatilanteissa. Suomen metsäteollisuus käyttää vuodessa noin 60 miljoonaa kuutiota puuta, eli noin 5 miljoonaa kuutiota joka kuukausi.
Venäjän WTO-jäsenyyden myötä myös suomalaisten metsäteollisuustuotteiden asema Venäjän kasvavilla markkinoilla paranee. Tämä luo lupaavia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle metsäteollisuudelle.
