Metsäteollisuuden tuotantomäärät laskivat tai pysyivät ennallaan tammi-syyskuussa 2012. ”Suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyky on äärimmillään haasteellisen markkinatilanteen ja jatkuvasti kasvavien kustannuksien takia. Suomen kilpailukyvyn pitää pysyä kilpailijamaita vahvempana. Näin takaamme metsäteollisuuden edellytykset toimia Suomessa”, sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen.
Suomessa tuotettiin tammi-syyskuussa sellua 5,1 miljoonaa tonnia eli suunnilleen yhtä paljon kuin vuoden 2011 vastaavana ajankohtana. Sellun vienti kohosi edellisvuodesta 16 prosenttia 1,9 miljoonaan tonniin.
Paperin ja kartongin tuotanto oli tammi-syyskuussa yhteensä 8,0 miljoonaa tonnia eli noin 8 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. Heikon alkuvuoden jälkeen kartongin tuotanto lähti nousuun, ja vuoden kolmannella neljänneksellä sitä tuotettiin 4 prosenttia edellisvuoden vastaavaa jaksoa enemmän.
Tammi-elokuussa paperin vientimäärä oli 9 prosenttia ja kartongin vienti 2 prosenttia vähemmän edellisvuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Suurimpien paperi- ja kartonkituotteiden vientihinnoissa oli nousua alkuvuoteen nähden.
Tammi-syyskuussa sahatavaraa tuotettiin 7,0 miljoonaa kuutiota, eli noin 3 prosenttia vähemmän kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla. Vanerin tuotanto väheni 4 prosenttia 760 000 kuutiometriin.
Sahatavaran vienti oli tammi-elokuussa 4,2 miljoonaan kuutiota, mikä on lähes 6 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla. Vientihinnat laskivat 2 prosenttia viime vuoden tasosta.
Puun hinta kipurajalla
Metsäteollisuus osti tammi-syyskuussa 2012 puuta 20,6 miljoonaa kuutiota, mikä on 15 prosenttia enemmän kuin vastaavalla ajanjaksolla viime vuonna. Puukauppaa vauhdittivat alkuvuoden myrskyt, mutta tahti tasaantui vuoden kolmannella neljänneksellä.
Puukustannukset ovat metsäteollisuustuotteiden markkinatilanteeseen nähden korkealla, mikä heikentää erityisesti sahateollisuuden kykyä kilpailla kansainvälisillä markkinoilla.
Kustannusnousut alan uhka
”Metsäteollisuus käyttää pääosin kotimaisia tuotantopanoksia, joten täällä tehtävillä päätöksillä on suuri vaikutus alan toimintaedellytyksiin. Esimerkiksi työvoima-, logistiikka- tai energiakustannusten nousu vaikuttaa suoraan metsäteollisuuden kilpailukykyyn”, sanoo Timo Jaatinen.
”Eniten Suomessa toimivan metsäteollisuuden edellytyksiä uhkaa vuonna 2015 voimaan astuva EU:n rikkidirektiivi, josta alalle syntyy vähintään 200 miljoonan euron vuosittaiset lisäkustannukset. Valtion budjettiin lisätty 30 miljoonan euron tuki rikkipesureille ei alkuunkaan riitä kompensoimaan tällaista kustannustason nousua.”
”Jos ensi kevään hallituksen kehysriihessä ei löydetä tapaa korvata kustannuksia täysimääräisesti, on suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyky jatkossa vakavasti uhattuna”, Jaatinen muistuttaa.
