Luonnonvarakeskuksen mukaan Itä-Suomen yliopiston dosentti Heikki Simolan tutkimustulokset metsämaaperästä hiilen lähteenä avohakkuun jälkeen on faktaa, muttei havaintona uusi.
Paikkaansa ei puolestaan pidä Luken mukaan Simolan väite, ettei Suomen YK:lle raportoimasta kangasmaiden hiilinielusta olisi vähennetty maanmuokkauksen aiheuttamaa päästöä.
”Tämä ei pidä paikkaansa. Maanmuokkauksen ja avohakkuun vaikutus maaperän hiilivarastoon on huomioitu kasvihuonekaasuinventaariossa siitä lähtien, kun laskentajärjestelmä kehitettiin”, toteaa
Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Aleksi Lehtonen.
Sekä kansainvälisissä tutkimuksissa että Luonnonvarakeskuksen Suomea koskevissa tutkimuksissa on toistuvasti havaittu, että hakkuiden jälkeen maaperä on aluksi hiilen lähde. Kun hakkuusta on kulunut noin 20 vuotta, alkaa hiiltä taas kertyä maaperään kasvillisuuden vahvistuessa.
Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että eri ikävaiheissa olevien metsien hiilivarastot ovat erikokoisia.
Metsän ikä ja kasvunopeus vaikuttavat siihen, minkä kokoisia maaperän päästöt tai nielut ovat.
Avohakkuualalla ja nuoressa taimikossa maaperä on hiilen lähde, vaikka maata ei olisi muokattu. Maaperän hiilivarasto kasvaa nopeimmin hyväkasvuisissa keski-ikäisissä metsissä.
