Oulun yliopistossa on kehitetty biomassapohjaisia hartseja, joilla voidaan korvata nykyisin käytössä olevia öljypohjaisia hartseja erilaisissa komposiittituotteissa. Polyesterihartseja käytetään esimerkiksi lasikuitukomposiiteissa, joista tehdään esimerkiksi veneitä ja asuntovaunuja. Kalliimpia epoksihartseja taas hyödynnetään esimerkiksi urheiluvälineissä, mailoissa ja sauvoissa. Epokseja käytetään laajasti myös liimoissa.
”Tutkimuksemme lähti liikkeelle siitä, miten jo tunnettuja biomassapohjaisia alustakemikaaleja voidaan hyödyntää uusien materiaalien valmistuksessa. Uudet materiaalit suunniteltiin niin, että niille on olemassa kaupallinen fossiilipohjainen vastine, johon materiaaleja voidaan verrata”, kertoo yliopistotutkija, dosentti Juha Heiskanen Oulun yliopiston kestävän kemian tutkimusyksiköstä.
Kemialliselta rakenteeltaan biopohjaiset hartsit poikkeavat öljypohjaisista, mutta niitä voidaan hyödyntää samoissa kohteissa. Käyttöominaisuuksiltaan biopohjaiset jopa päihittävät fossiiliset.
”Esimerkiksi uusilla epoksihartseilla saavutetaan suurempia lujuuksia. Lisäksi osa biopohjaisista epoksihartseista pystytään hajottamaan kemiallisesti suhteellisen helposti takaisin lähtöaineiksi. Tämä helpottaa komposiittimateriaalien kierrätettävyyttä huomattavasti.”
Raaka-aineita sivuvirroista
Kehitetyt materiaalit pystytään valmistamaan niin, että kaikki hiili on peräisin biomassasta. Silti ne rinnastuvat kemianteollisuuden, eivät metsäteollisuuden tuotteisiin.
”Emme enää pysty kuvittelemaan sivilisaatiota, jossa ei olisi muoveja – kysymys on siitä, miten ne tuotetaan. Biomateriaalien käytön lisääminen vähentää riippuvuutta fossiilisten materiaalien tuonnista”, Heiskanen huomauttaa.
Furaanipohjaisia kemikaaleja saadaan kasvipohjaisista sivuvirroista.
”Pääraaka-ainettamme eli furfuraalia saadaan hemiselluloosapohjaisista sivuvirroista, joita ei ole perinteisesti juurikaan hyödynnetty metsäteollisuudessa. Furfuraalin valmistuksessa voidaan hyödyntää myös viljantuotannon sivutuotteena syntyvää olkea, jolle ei muuten juuri ole hyötykäyttöä, eikä sen käyttö kilpaile ruoantuotannon kanssa.”
Epoksihartseja tutkittiin Business Finlandin rahoittamassa FurBio-veturiyritysprojektissa, jonka tulokset julkaistiin helmikuussa 2026 otsikolla: Circular composite materials: Biomass-based furan epoxies with high-performance and closed-loop recyclability, https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1359836825011722?via%3Dihub
Polyesterihartseja kehitetään Interreg Aurora -ohjelman rahoittamassa SUSBICO-hankkeessa, jonka ensimmäiset tulokset julkaistiin marraskuussa 2025 otsikolla:Insaturated Polyester Resins from Biobased Furfural-Derived Sulfur-Bridged Difuran Monomer, https://pubs.acs.org/doi/10.1021/acssuschemeng.5c09186
