Politiikkavetoisena alkanut muutos on viime vuosina muuttunut markkinavetoiseksi murrokseksi. Puhtaan energian teknologiat ovat kehittyneet harppauksin ja monet niistä ovat aiempia vaihtoehtoja edullisempia ja asiakkaiden haluamia.
Tuulivoimaan investoidaan, koska se on edullista. Autoteollisuus haluaa päästötöntä terästä ja lannoitevalmistajat fossiilivapaata ammoniakkia, koska heidän asiakkaansa haluavat ilmastoystävällisiä tuotteita. Markkinavoimat ohjaavat yhä vahvemmin politiikan rinnalla.
Suomella on erittäin suuri potentiaali tuottaa paljon puhdasta sähköä vedyn tuotantoon ja saada maahamme uutta vientiteollisuutta ja sen myötä hyvinvointia, työpaikkoja ja talouskasvua.
Lisäsähkö on pääosin sääriippuvaista tuotantoa ja kysymykseksi tulee, miten sähköjärjestelmän luotettavuus pidetään yllä, miten varmistetaan toimitusvarmuus ja kilpailukykyinen hinta. Jo nyt hinnat vaihtelevat paljon.
Kaikenlaiselle joustavuudelle tulee suuri arvo sähkömarkkinoiden hintavaihteluiden vuoksi. Markkinat etsivät parhaita keinoja tuoda joustavuutta järjestelmään. Sitä voi olla sähkö- tai muissa energiavarastoissa, kaukolämpöjärjestelmien sähkökattiloissa tai säätövoimassa. Mutta yhtä hyvin sitä voi olla teollisuuden prosesseissa tai jopa tuotevarastoissa.
Ajatuksiamme ohjaa käsitys, että uusi energiajärjestelmä toimisi samoin kuin vanha. Tämä ajattelu pitää kuitenkin haastaa. Hiiltä ei voi korvata yksi yhteen tuulella eikä kaasua auringolla. Koko järjestelmä ja energiankäyttö muuttuvat myös. Energiaa on välillä yllin kyllin hyvin edullisesti ja välillä siitä on niukkuutta.
Pidän mahdottomana ajatuksena, että voisimme siirtyä fossiilittomaan energiajärjestelmään ilman mittavaa muutosta energian käytössä. Joustava energiankäyttö on paljon edullisempaa kuin tasainen. Joustava tuotantoprosessi on kilpailukykyisempi kuin tasainen. Vaikka teollisuus jatkossakin varmasti suojaa sähkön hintaansa monin tavoin, on silti kannattavaa kehittää prosessin joustavuutta.
Kysynnän joustavuuden lisäksi tarvitsemme myös paljon muuta varmistaaksemme sähköjärjestelmän luotettavan toiminnan ja toimitusvarmuuden. Meidän on hyvä rakentaa nykyisten vahvuuksiemme päälle ja huolehtia monipuolisesta tuotantopaletista, jossa on niin ydinvoimaa, vesivoimaa kuin lämpövoimaa. Myös uutta säätövoimaa tarvitaan. Pumppuvoimahankkeita on usealla yhtiöllä merkittävässä kokoluokassa.
Energiaverkkoinvestoinnit ovat keskiössä. Tarvitsemme paljon niin kantaverkkoa kuin jakeluverkkojakin. Vetyinfra pitää rakentaa alusta asti. Energiamarkkinoiden on oltava laajat, jotta joustavuutta saadaan lisää: olemme kasvavasti riippuvaisia yhteisistä energiamarkkinoista, vaikka tuottaisimme paljon enemmän sähköä kuin kulutamme.
Juuri nyt pohditaan sitä, mikä osa edellä mainitusta toteutuu markkinaehtoisesti ja mihin tarvitaan valtion interventiota tukien tai markkinajärjestelyjen muodossa. Näkemykset vielä vaihtelevat. Ongelma on siinä, että mikä tahansa ratkaisu vaikuttaa vasta pitkällä tulevaisuudessa, ja toisaalta tulevia tarpeita on muuttuvassa maailmassa vaikea ennakoida.
Meillä on kuitenkin loistavat lähtökohdat ja voimme olla hyvin luottavaisia sen suhteen, että sähkön keskimääräinen hinta pysyy Suomessa kilpailukykyisenä. Hinnat vaihtelevat lyhytaikaisesti paljon, mikä on joko mahdollisuus tai uhka – toimijasta ja katsantokannasta riippuen.
Jukka Leskelä
toimitusjohtaja
Energiateollisuus ry
