Tulevina vuosikymmeninä lasten määrä Suomessa vähenee voimakkaasti. Kuntatasolla maahanmuuton kasvu ei ratkaise tulevan työvoimatarpeen haasteita. Maahanmuutto jakaantuu erittäin epätasaisesti ja vieraskielisten asuinpaikkavalinnat voimistavat tätä. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläosassa sijaitsevalla Pyhäjärvellä väestöennuste 16 vuoden päähän on -25–26 % olipa maahanmuuton skenaario mikä tahansa.
Työvoimapulan voi ennustaa koskevan metsäalaa voimakkaammin kuin muita aloja, sillä iso osa metsäalan työpaikoista on siellä missä metsätkin – kaukana kasvukeskuksista. Raivaussahan kahvat tarvitsevat käsiä kuin myös hakkuu- ja ajokoneen sekä pölliauton ohjaimet. Kasvamatonta tai tehtaalle päätymätöntä puuta on vaikea jalostaa kuluttajien tarvitsemiksi tuotteiksi.
Metsäalan koulutuksen 2021 aloittaneista 68 %:lle metsäala oli tietoinen valinta ja syy tulla alalle. 16 %:lle syy on kiinnostus luontoon, 8 %:lle oman metsäosaamisen kehittäminen, 4 %:lle elämäntilannesyyt ja 4 % tähtää alalle työllisyys ja ura edellä.
Syksyllä 2021 metsäalan opintonsa aloittaneista maaseudulla asui 37 % ja eri kokoisissa kaupungeissa 49 %. Kirkonkylissä ja taajamissa asui 14 %. Metsäalan on kovenevassa osaajakilpailussa tehtävä itsensä entistä halutummaksi koulutusalaksi myös kaupungeissa.
Erityisesti väestönkehityksen aiheuttama haaste tulee koskemaan ammatillista koulutusta, jonka aloittaneista vielä tällä hetkellä 44 % tulee maaseudulta. Korkea-asteilla jo nyt enemmistö on kaupunkilaisia.
Metsäalan opiskelijat kokevat metsien taloudellisen roolin, alan tarjoamat laajat ja monipuoliset työllisyysmahdollisuudet sekä metsäalalla tehtävän työn merkityksellisiksi. He kokevat olevansa osa vastuullista vaikuttamista siihen, miten Suomen metsiä hoidetaan ja millaisena metsät siirtyvät seuraaville sukupolville.
Hyvä tarina ei aukea itsestään, se on kerrottava ja kuultava. Metsäalan ja sen yritysten rekrytointiviestinnässä on tehtävä asioita, joita ei ole tarvinnut menestyäkseen ennen tehdä.
Jopa valtioiden välistä ennakoivaa työvoimayhteistyötä.
Ilari Pirttilä
toimitusjohtaja
Metsämiesten Säätiö
