FBI (Forest-based Industries) 2024 -päivän järjestivät 24. tammikuuta Tampere-talossa Puunjalostusinsinöörit ja Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) Paperikerho-ainejärjestö.
Paikalle saapui yli 360 ihmistä, heistä 279 opiskelijoita. Yrityksiä kertyi 20. Nämä kaikki luvut ovat FBI-ennätyksiä.
Päivän onnistumista avittivat etenkin TAMK-opiskelijat Tiia-Tuulia Kimpimäki, Annika Kivimäki ja Kerttu Seikkula. He alkoivat jo marraskuussa valmistella FBI-päivää.
Tapahtumapäivänä nuoret naiset iloitsivat saamastaan luottamuksesta.
– Onneksi meitä on iso tiimi. Kun autamme toinen toisiamme, saamme homman pelittämään koko päivän, Kimpimäki taustoitti.
Seikkula kertoo ilahtuneensa, kun huomasi puheita kuunnellessaan ymmärtävänsä, miten puu-, sellu – ja tekstiiliteollisuus toimivat.
Aalto-yliopiston kuitu- ja polymeeritekniikan opiskelija Mariam Icar tekee diplomityötä PI:llä, toisin sanoen hän on Puunjalostusinsinööreillä diplomityöntekijänä. Icar syventyy digitaaliseen oppimiseen. Sen perusteista hän myös luennoi Tampere-talossa.
Icar teki pakkausten bioesteistä kandidaatintutkintonsa keväällä 2021. Hän arveli, että voisi tulevaisuudessa toimia pakkausteollisuuden asiantuntijatehtävissä.
Valmiista biotuotteista hän pitää erityisen kiinnostavana UPM Biomedicalsin nanoselluloosapohjaisia haavanhoitosidoksia.
Tuotanto nousuun, päästöt alas
VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin tähdensi, että tekstiileistä pitää tehdä pitkäikäisiä. Tällöin sellu, josta Harlinin mukaan tiedetään Suomessa kaikki, on tekstiiliteollisuuden lupaavin materiaali.
”Lisäarvoa saadaan tuottamalla aiempaa vähemmästä aiempaa enemmän”, Harlin kiteytti.
Samankaltaisesti linjasi Metsä Fibren teknologiajohtaja Matti Toivonen. Hän sanoi edustamansa yrityksen tavoittelevan raaka-aineen täyttä hyödyntämistä.
Uusi Kemin biotuotetehdas, yli kahden miljardin euron investointi, toimii täysin ilman fossiilisia polttoaineita.
”Lisää tuotantoa, vähemmän päästöjä”, Toivonen linjasi.
Yhtä toiveikas oli UPM:n kansainvälisten metsäasioiden päällikkö Elina Warsta, kun hän totesi, että Suomen metsien kasvusta on tilastotietoa 1970-luvulta asti.
Maailmassa metsäalan pieneneminen on hidastunut. Varsinkin Euroopassa metsäala kasvaa, mutta Etelä-Amerikassa ja Afrikassa metsiä raivataan yhä pelloiksi.
”Ilman vastuullisuutta ei ole tulevaisuutta”, Warsta tähdensi.
Valmetin Beyond Circularity -ekosysteemin johtaja Virpi Puhakka esitteli vihreän siirtymän ekosysteemiä, johon Valmet aikoo investoida noin 40 miljoonan euroa vuosina 2022–2025.
”Aina tarvitaan edelläkävijöitä. Heitä varmasti on tässä salissa”, Puhakka totesi.
”Nuori, ole utelias!”
Opiskelijat kysyivät alustajilta, mikä oppiaine on tärkein, jos aikoo menestyä puunjalostusalalla. VTT:n Harlin suositti valitsemaan opinnot oman kiinnostuksen mukaisesti.
”Ole utelias”, Harlin kehotti.
Aalto-yliopiston kemiantekniikan opiskelijat Mery Lempinen, Janina Mellanen ja Mariina Tikka pohtivat tauolla Harlinin kehotusta. Heitä se miellytti.
Mellanen ja Tikka kävivät FBI-seminaarissa myös viime vuonna Oulussa. He kertoivat Tampereella moikkailleensa tuttuja ja illemmalla on tarkoitus tutustua uusiin saman alan ihmisiin.
Kolmikko havainnoi, että paikalla oli monia yrityksiä, joihin koko kolmikko oli hakenut kesätöihin.
Ekaa, vaan ei viimeistä kertaa
Suunnittelu- ja konsultointitoimisto Elomatic Oy liittyi Puunjalostusinsinöörien yritysjäseneksi viime vuonna, joten yhtiölle Tampereen FBI-päivä oli ensimmäinen. Elomaticin suunnittelupäällikkö Sebastian Kankkonen tosin on ollut henkilöjäsen jo vuodesta 1998.
Kankkonen sanoo kokemusten olleen niin hyviä, että Elomatic osallistuu varmasti myös ensi vuonna FBI-päivään – varsinkin, kun Elomatic yhä vahvistaa metsäteollisuuspainotustaan.
”Nuorten hyvä pukeutuminen teki tilaisuudesta arvokkaan”, Kankkonen kommentoi.
Nuoret kävivät Kankkosen mukaan Elomaticin standilla niin ahkerasti, että aika meinasi loppua kesken. Ninpä Kankkonen toivoo taukojen lisäystä FBI-päivään.
Noin 1 300 ihmistä työllistävä Elomatic työllistää noin 25 kesätyöntekijää.
