Metsäteollisuus ry:n pääekonomisti Maarit Lindström huomautti maailmantalouden rytminmuutoksesta. Yhteistyötä korostaneesta globaalitaloudesta on siirrytty geotalouteen. Tullipolitiikka on osa sitä.
EU:n ja USA:n aiemmin tänä vuonna neuvottelema tullisopimus oli selkeä pettymys. EU pyrki nollatasoon mutta tuloksena oli EU:n tuotteille 15 prosentin tuontitulli USA:han.
Lindströmin mukaan on vaikea tarkkaan sanoa, miten tullit Suomen metsäteollisuuteen ja teollisuuteen ylipäänsä vaikuttavat.
Yritysten tuotteet ovat erilaisia ja tuotantoketjut ovat kansainvälisiä. Näin lopputuotteeseen osakokonaisuuksia toimittavien yritysten tullitasot voivat vaihdella. Toki vaikutusta on myös sillä, kuinka paljon yrityksellä on vientiä USA:an ja onko sillä jo omaa tuotantoa maassa.
Suorat vaikutukset ovat yksi asia, dynaamiset vaikutukset toinen. Lindström vertaa kansainvälistä kauppaa virtaavaan puroon. Jos esteitä asetetaan, vesi juoksee uusia uomia pitkin.
”Missään tapauksessa ei ole Suomen etu, että keskeiset kumppanimme saavat korkeita tullitasoja.”
Tärkeää on sekin, miten pitkään tullit ovat voimassa. Nopeaan tullien poistamiseen Lindström ei kuitenkaan usko. Yritysten pitää siis olla aktiivisia ja hakea uusia ratkaisuja – ruutanaksi lähes jäätyneen lammen pohjalle ei pidä jäädä.
Ei sodassa muttei rauhassakaan
Kansanedustaja, kyberturvallisuuden dosentti Jarno Limnell tuli Pörssitalolle suoraan Slushin avajaisista. Suomi on hänestä turvallinen investointikohde. Se näkyy myös Slushissa.
Limnellin mukaan on silti selvää, että geopoliittiset jännitteet, kyberhyökkäykset ja muut hybridiuhat tulevat varmasti olemaan turvallisuudessa esillä vielä pitkään.
Suomi ei ole tällä hetkellä hänen mukaansa sodassa muttei rauhassakaan. Välimaastossa tapahtuu koko ajan. Suomi on kuitenkin Limnellin mukaan monin eri tavoin hyvin valmistautunut.
Hän huomauttaa myös, että kymmenen vuoden päästä seminaareissakaan tuskin puhutaan enää kyberturvallisuudesta. Paino on tuolloin kokonaisturvallisuudessa, jossa fyysinen ja digitaalinen turvallisuus ovat yhdistyneet.
Limnellin mukaan Euroopan valmius erityisesti Venäjän aggressioon vastaamisessa on ollut hapuilevaa lähinnä siksi, että EU-maat ovat erilaisessa tilanteessa.
Esimerkiksi Suomi, Puola ja Baltian maat ovat hänestä tiedostaneet tilanteen hyvin. Kauemmas mentäessä suhtautuminen muuttuu. Vaikkapa Portugalilla ei ole samaa tilannekuvaa kuin Venäjän naapureilla.
Tekoäly rakennusalustana
VTT:n tutkimusprofessori Arash Hajikhani esitteli seminaariyleisölle 4Growth-hanketta, jossa myös VTT on mukana. EU-hankkeen tarkoituksena on edistää erityisesti tekoälyyn perustuvien ratkaisuiden käyttöönottoa maa- ja metsätaloudessa. Hankkeessa dokumentoidaan muun muassa alan nykytilaa ja ennustetaan tulevaa kehitystä. Näitä näkemyksiä ja ennusteita voi tarkastella 4Growth-
visualisointialustan kautta.
Hajikhanin mukaan yrityksillä on yleisesti ottaen monesti yhä vaikeuksia varmistua tekoälyn hyödyistä. Syynä voivat olla liian korkealle asetetut kuvitelmat. Tekoälyltä on ehkä odotettu liian paljon väärin valmisteluin. Hallinnossa on kenties viety läpi jokin hanke, jota on sitten testattu ja johon on petytty ja mahdollisesti torjuttu osin koko tekoälyn ajatus.
Hajikhan huomauttaa kuitenkin, että AI ei ole mikään yksittäinen asia vaan ydinteknologia, joka mahdollistaa muita asioita. Vankka perusta, jonka päälle voi rakentaa muita toimintoja. Hän uskookin, että tällaisen kokonaisvaltaisen ymmärryksen leviäminen tekoälystä ja sen mahdollisuuksista myös maa- ja metsätalouden prosessien tehostamisessa on seuraava askel ensivaiheen pettymysten jälkeen.
Aalto-yliopisto.
