PI:n syysseminaari järjestettiin 16.11.2023 Dipolissa.
”Monimuotoinen ja ilmastoviisas metsäteollisuus” -teemaisella tapahtumalla oli yli 300 hengen ennätysyleisö, joista paikan päällä Espoon Otaniemessä oli reilut 200 henkeä ja loput striimin ääressä. Seminaarin moderaattorina toimi toimittaja Jaakko Loikkanen.
Talouden isoa kuvaa esitteli Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Heikohko kuva kohentunee osin ensi keväänä. Inflaatio hidastuu, eivätkä korot enää ainakaan nouse.
Eeva Punta rakennuskonsulttiyhtiö Sweco Finland Oy:stä totesi, että ilmastonmuutoksesta osataan jo puhua ymmärrettävästi, mutta monimuotoisuuden vieminen arkikieleen puuttuu vielä.
Metsäteollisuudelle hän suositteli mm. tehdasalueiden joutomaiden kunnostusta.
”Niiden biodiversiteetin parantamista kyllä arvostettaisiin.”
Hiili kiinni ja tuotantoon
Valtion ilmastopolitiikkaa ja metsäteollisuuden roolia esitteli ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen.
”Biogeeninen hiili, jota metsäteollisuuden prosesseissa nousee, tulee olemaan merkittävässä roolissa vetytaloushankkeissa.”
Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Paula Lehtomäki korosti myös hiilidioksidin kiinniottoa piippujen päästä ja hiilen hyödyntämistä fossiilisia korvaavassa biopohjaisessa tuotannossa.
Ilmastonmuutoksen mekanismit tunnetaan Lehtomäen mukaan jo varsin hyvin.
”Luontokato on moniulotteisena paljon vaikeampi tunnistaa.”
Hänen mukaansa Metsäteollisuus ry:n laatima monimuotoisuustiekartta osoittaa, että asian eteen on tehty työtä jo vuosikymmeniä ja työn tulokset myös näkyvät.
”Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää ja vientituotteista 18 prosenttia koostu puuraaka-aineista. Biodiversiteetti on meille äärimmäisen tärkeä asia.”
Vihreän siirtymän vaikutuksia osaamistarpeisiin tarkastellut tutkija Olli-Pekka Kuusela ETLAsta totesi osaamisvaikutuksien heijastuvan eri tavoin eri ammattiryhmiin. Uudet vihreät ammatit näyttävät keskittyvän erityisesti korkean osaamisen ammattiluokkaan.
”Toisaalta työpaikat voivat poiketa toisistaan myös siten, että ns. vihreissä työtehtävissä tarvitaan uudenlaisia markkinoinnillisiakin taitoja.”
SAPPI Kirkniemen tehtaanjohtaja Martti Savelainen kertoi, että tehtaan tuotantoa on dekarbonisoitu nopealla aikataululla.
”Asiaa ei varsinaisesti markkinoida. Asiakkaat kyllä kysyvät heti, että millainen hiilikädenjälkenne muuten on.”
Seminaarin päätteeksi VTT:n tutkijaprofessori Juha Lehtonen kertoi mm. siitä, onko hiilidioksidin talteenotto sellutehtaiden piipuista mahdollista ja järkevää. VTT:n koordinoimassa E-fuel-tutkimusprojektissa on kehitetty konsepti myös sähköpolttoaineiden tuottamiseen.
”Vastaan siis kyllä. Suunnittelemme ensi kesäksi demoa synteettisen polttoaineen tuottamiseksi Stora Enson Imatran tehtailla.”
Oppia VTT:n Bioruukista
Alan opiskelijat vierailivat seminaaripäivän aluksi VTT:n Bioruukissa.
”Oli kiinnostavaa nähdä uusien tuotteiden ja materiaalien testausta pilottiprojektina pienessä mittakaavassa. Se antaa käsitystä siitä, millaista tuotanto voi olla laajemmassa koossa”, kertoi Oulun yliopistossa opiskeleva Roosa Luimula.
Aalto-yliopistossa opiskeleva Hanno Mikkola korosti biotalouden innovointiin keskittyvän koelaitoksen hyötyjä muun muassa aloittelevien yritysten kustannusten tasaajana.
”Samaan pilottiin voi osallistua useampia yrityksiä.
Risto Ruohola Åbo Akademista ja Oskari Laurila XAMK:sta Savonlinnasta ovat mukana PI:n viime syksynä perustamassa korkeakoulukoordinaattoreiden verkostossa.
”Toimimme muiden opiskelijoiden apuna mm. yhteyksien saamiseksi yrityksiin. Joita ei kovin paljon kampuksilla näy. Ei ainakaan Savonlinnassa”, Oskari Laurila totesi.
Risto Ruohola kiinnostui asiasta varsinaisesti kesätöissä ollessaan.
”Huomasin, että opiskelijoille olisi tärkeää päästä paremmin yhteyksiin alan yritysten kanssa.”
