Ensimmäistä kertaa lähes kokonaan englanninkielisenä järjestettyä tapahtumaa seurasi Otaniemessä 200 PI:n jäsentä ja kutsuvierasta. Verkossa striimiä seurasi noin 80 henkilöä.
Puusta pitää valmistaa jalostusarvoltaan entistä arvokkaampia ja ympäristöllisesti puhtaampia tuotteita, sillä maailman metsävarat ovat rajalliset ja nykyiset sellun tuotantoprosessit tuottavat biomassaa poltettaessa hiilidioksidipäästöjä.
Stora Enson innovaatiotoiminnan tutkimus- ja kehitysjohtaja Mikael Hannus huomauttaa metsäteollisuuden tarvitsevan korkeampaa materiaalitehokkuutta, sillä jatkossa toimitaan entistä pienempien raaka-ainemäärien kanssa. Materiaalitehokkuuden ja puhtaamman tuotannon nimissä tarkasteluun on otettava myös metsäteollisuuden kovaa ydintä edustava sellun tuotantoprosessi. Biomassaa ei kannata polttaa.
”Alalla tapahtuu hienoja asioita esimerkiksi biomateriaalikehityksessä, mutta milloin olemme aiemmin pohtineet tosissamme vaikkapa kemiallisen massanvalmistuksen prosessien kehittämistä päästöttömiksi”, Hannus kysäisee retorisesti.
Matkalla kohti päästötöntä sellua
Emission Free Pulping -hankkeen keskeiset tavoitteet liittyvät metsäteollisuuden ympäristöystävällisyyden ja resurssitehokkuuden parantamiseen. Ensimmäistä vuottaan etenevä hanke käynnistyi yritysmaailman ehdotuksesta.
”Olimme Stora Ensolla kehittämässä ideaa alusta alkaen. Kutsuimme sitten workshoppiin myös tutkimuslaitoksia ja lisää yrityksiä. Mukaan halunneiden kanssa muodostimme myös periaatteet hankkeelle. Ensimmäisenä periaatteena oli, että kyseessä on vähintään viiden vuoden ohjelma.”
Työpajan varsinaisena kokoonkutsujana toimi VTT. Tutkimushankkeen toinen tutkimuslaitos VTT:n ohella on ruotsalainen RISE.
Toisena periaatteena Hannus korostaa sitä, että kyseessä ei ole tuotekehityshanke, johon tullaan hakemaan itselle rahoitusta.
”Kyse on sen sijaan halusta osallistua hankkeen tavoitteiden edistämiseen. Ja kolmantena periaatteena on, että tulokset julkistetaan. Eli EFP ei ole mikään aikaisen vaiheen IPR-patentointikilpailu tai ylipäänsä kilpailu tuloksista. Tarkoitus on toimia avoimesti yhteistyössä niin, että seuraavat hankkeet voivat jatkaa työtä EFP:n tulosten pohjalta.”
Hannuksen mukaan tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyö on yleisesti ottaen parantunut huomattavasti aiemmasta.
”Se on parempaa kuin vielä viisi vuotta sitten. Toki aina on varaa parantaa.”
Yllättävän hyvä tulokulma
Tutkimuksellista vetovastuuta hankkeessa edustavat VTT sekä RISE (Research Institute of Sweden). Henkilötasolla yhteistyötä tekevät erityisesti hankkeen koordinaattorina VTT:n Alina Ruonala-Lindgren ja RISE:n tieteellisestä johdosta vastaava Per Tomani.
Ruonala-Lindgren huomauttaa, että VTT:n ja RISE:n tutkimuksellinen yhteistyö on virallisin sopimuksin ollut voimassa jo kauan.
”Haasteena on toisinaan kuitenkin ollut se, että konkreettisia yhteistyöhankkeita on ollut vaikea löytää.”
Nyt sellainen vaikuttaa kuitenkin löytyneen. Ja vaikka yritykset yleisesti ottaen usein ruokkivatkin tutkimuslaitoksia tutkimaan aiheita, joita pidetään liiketaloudellisesti tärkeinä, oli ajatus EFP:n kaltaisesta, selluntuotannon prosesseihin menevästä hankkeesta molempien mielestä varsin yllättävä.
”Se on varsin poikkeava hanke aiemmista jo perusteiltaan”, Ruonala-Lindgren huomauttaa.
”Suorastaan radikaali, voisi sanoa. Haaste on kokonaisuudessaan niin suuri”, sanoo Per Tomani.
Ruonala-Lindgren huomauttaa, että metsäteollisuus on kuitenkin Suomelle ja Ruotsille tärkeä toimiala. Metsäperäinen biomassa on niukka resurssi, eivätkä metsävarat ole tulevaisuudessa ainakaan kasvussa.
”Jatkossa pitää tehdä enemmän vähemmästä. Mutta aiemmin on käsitelty olemassa olevia tuotannollisia prosesseja. Nyt katsotaan jo niiden yli. Se on mielestäni varsin yllättävää”, Tomani huomauttaa.
