Marjo Santanen katsoo kohti kameraa turvakypärä päässään ja turvaliivi päällään.

Tehtaanjohtaja Pietarsaaresta

Kestävyydestä tuli osa Marjo Santasen elämää jo nuorena.

”Teini-ikäisenä aloittamani kirppariharrastus ja vaatteiden kierrätys on ollut varmasti osasyy myös uravalintaani”, sanoo Billerud AB:n Pietarsaaren tuore tehtaanjohtaja Marjo Santanen.

Santanen aloitti tehtaanjohtajana vuoden 2025 alussa. Samalla hänestä tuli paperia, kartonkia ja pahvia valmistavan ruotsalaisyhtiön Suomen yhtiön Billerud Oy:n toimitusjohtaja.

Uudet tehtävät sulautuivat osaksi työarkea sujuvasti.

”Tehtaan johtamiseen liittyvien asioiden haltuun ottaminen sujui jouhevasti, sillä työskentelin aiemmin tehtaan tuotantojohtajana. Eläkkeelle siirtynyt edeltäjäni oli myös perusteellinen ja avoin tiedon siirtämisessä, hän perehdytti minut hyvin.”

Billerud Oy:n toimitusjohtajana Santanen on ollut jo viime syksystä alkaen mukana yhtiön strategian päivityksessä.

Billerud pärjää kestävyyskilpailussa Santasen mukaan hyvin.

”Yhtiön brändin ytimessä on korkea tekninen osaaminen ja ensiluokkainen tuotanto, joka huomioi kaikessa myös kestävyyden vaatimukset. Se pitää myös minut kehityksen imussa mukana.”

Teollisuus on aina kiinnostanut uravalintana Santasta, mutta esimerkiksi metalli- tai teknologiateollisuus ei tuntunut omalta.

”Valintaani vaikuttivat luontoarvoni sekä kasvuympäristöni, jossa metsäteollisuus oli näkyvästi esillä”, Etelä-Savossa Juvalla varttunut Santanen sanoo.

Hän lähti Lappeenrantaan opiskelemaan ympäristötekniikkaa. Opinnot herättivät kiinnostuksen myös teollisuuden prosesseihin.

Diplomityö vei Pietarsaareen

Santanen meni opiskeluaikoinaan Stora Ensolle Imatralle kesätöihin jätevedenpuhdistamolle. Sitten tuli lopputyön vuoro. 

”Se oli talouskriisin aikaa ja etsin tosi pitkään diplomityöpaikkaa.”

Lopulta tärppäsi – UPM:n tutkimuskeskuksella haettiin henkilöä, jolla olisi jonkinlainen käsitys metsäteollisuuden jätevedenkäsittelystä.

”En ole varma, mutta epäilen vahvasti olleeni ainoa kandidaatti, jolla oli työkokemusta aiheesta. Sain paikan ja vasta haastattelussa selvisi, että ai niin, se on Pietarsaaressa, sopiiko se?”

Pietarsaari sopi hyvin.

”Olin hakenut paikkaa myös ulkomailta mutta ei ollut vaan natsannut. Pietarsaari sopi myös elämäntilanteeseeni.”

Henkilöstön hankinnan haasteet

Metsäteollisuuden imagosta puhuttaessa Santanen sanoo huomanneensa, että alan oppilaitosten koulutusohjelmissa esiintyy nykyisin lähinnä biotalous. Paperit ja kartongit sanoineen ja koneineen on häivytetty pois.

Se voi hänen mukaansa myös hämärryttää opiskelijoiden tietoa metsäteollisuudesta ja sen tarjoamista työ- ja uramahdollisuuksista. Näin myös uusien osaajien saaminen saattaa vaarantua.

”Teemme rekrytessämme hartiavoimin töitä saadaksemme asiantuntijoita. Osaajien saantia hankaloittaa toki myös se, että tehtaiden sijainnit ovat Suomessa suhteellisen syrjäisiä.”

Ruotsissa tilanne on Santasen mukaan toisella tavoin haastava.

”Siellä tehtaita on enemmän isompienkin kaupunkien lähistöllä. Töihin saadaan kyllä väkeä, mutta myös työvoiman vaihtuvuus on suurta.”

Kolme vinkkiä opiskelijoille:

1. Haasteita ja vastuuta ei kannata pelätä. Molempia on tarjolla ja niihin kannattaa tarttua.

2. Ei tarvitse olla täysin valmis, haasteisiin vastaaminen ja vastuun kantaminen kasvattavat kyllä.

3. Opiskelualaansa pohtivan kannattaa myös miettiä, mistä raha tulee. Vienti-aloja on toki muitakin, mutta metsäteollisuus on jatkossakin teollisuutemme olennainen osa ja tarjoaa mielenkiintoisia tehtäviä sekä Suomessa että ulkomailla.

Uusimmat