Energia-alan osaaja, UPM Energyn johtaja ja energiapalvelutiimin vetäjä innostuu haastavista asioista. Ensimmäinen niistä oli päästä opiskelemaan mielenkiintoista ja oikeasti haastavalta vaikuttavaa fysiikkaa. Siihen päälle samanaikainen kauppatieteiden opiskelu vieraalla kielellä ja sen jälkeen rohkeita toimeen tarttumisia eteenpäin tulevissa uravaihdoissa.
Fysiikan DI ja kauppatieteiden maisteri Anne Särkilahti korostaakin koko haastatteluajan jatkuvan uteliaisuuden ja monialaisuuden merkitystä omalla urapolullaan.
– En tiedä miten korrektia on mainostaa ajopuuteoriaa, mutta täytyy sanoa, että omalla kohdallani se on toiminut. Ajauduin energia-alalle hyvinkin pitkälti sattuman kautta, Särkilahti naurahtaa. – Tarvitsin Hankenin opinnoille graduntekopaikan, ja vasta perustettuun uuteen yhtiöön nimeltä Fortum haettiin uuteen sähkötrading-yksikköön ihmistä joka osasi laskea, ja minähän osasin.
Edelleen Särkilahden korvaan särähtää kun häntä pidetään ”energia-ihmisenä”, vaikka sitä hän toki työkseen tekee vetäessään UPM:llä energiaoptimointipalvelua suurille teollisille sähkönkäyttäjille tuottavassa tiimissä.
Johtotähtenä fysiikka
– Koen työelämässäni itseni erilaiseksi kuin monet muut kollegat, koska en ole opiskellut energia-asioita – vaikka olen 20 vuotta tehnyt töitä niiden asioiden parissa. Pohjimmiltani ja sydämeltäni olen fyysikko. Lukiossa vielä en oikeastaan tiennyt mitä fyysikot tekevät, mutta aihe oli kiinnostava ja kuulosti tosi upealta. Otaniemessä sitten huomasin monen tekevän kahta tutkintoa samanaikaisesti, joten hain ja pääsin Hankenille, josta valmistuin DI-tutkinnon jälkeen vuoden kuluttua kauppatieteiden maisteriksi.
Perinteisesti yritysmaailmassa ajatellaan insinöörien hoitavan teknologian ja ekonomien puolestaan kaupalliset hommat. Yrityselämässä insinöörit kuitenkin usein päätyvät johtotehtäviin, missä linjataan myös kaupallisia suuntaviivoja. Silloin bisnespuolen ymmärrys on kovaa valttia.
Nykyisessä palveluliiketoiminnan tiimissään Särkilahdella on enemmän kaupallisen puolen ja it-alan osaajia kuin energia-alan insinöörejä. Myyntitiimissä tarvitaan eritaustaisia ihmisiä.
– Usein harmittelen, ettei Suomessa nähdä vieläkään riittävän selkeästi kaupallisen puolen merkitystä tekniikan osaamisen rinnalla, myyntiin suhtaudutaan vähän ylimielisesti. Globaalissa kilpailussa kuitenkin on selvää, että mitä haastavampaa ja monimutkaisempaa tuotetta tai palvelua myydään, sitä enemmän pitää olla mukana muitakin kuin teknisen alan ihmisiä. Sisällön osaaminen on tärkeää. Mutta jos sitä sisältöä ei saada myytyä, ollaan pulassa. Ja muistutan vielä siitäkin, että vaikka kuinka olisi suuntautumassa tekniikan akateemisen tutkimuksen puolelle, niin kyllä sielläkin rahoituksen hankinnassa myyntiosaamista tarvitaan.
Och samma på svenska
Särkilahti valitsi ummikkosuomalaisena ruotsinkielisen Hankenin tarkoituksenaan oppia ruotsin kieli. Se osoittautui järkeväksi valinnaksi. Tällä hetkellä ruotsi on hänellä työkieli.
– Opiskeluajoista sain kielen osaamiselle vahvan pohjan. Fortumin vuosina sitten vaan mennä mongersin eteenpäin ja se osoittautui ruotsinkielisten kanssa menestykseksi, mikä näkyi myös urakehityksessä. Siksi sanonkin opiskelijoille: Ottakaa joku muukin kieli haltuun kuin se englanti. Voin sanoa, että se on uralle tosi hyödyllistä.
Anne Särkilahti sanoo edelleen työn ohessa harrastavansa koulua ja opiskelua. Etenkin kielten opiskelu on hänelle mieluisaa.
– Siinä missä joku toinen harrastaa musiikkia tai seuraa urheilua, minä rentoudun opiskelemalla. Olen hyvin mittavasti vapaa-aikanani opiskellut muun muassa kieliä Hankenilla, työväenopistossa, Suomi-Espanja seurassa, avoimessa yliopistossa ja muissa paikoissa, koska se yksinkertaisesti on minusta ihanaa!
Ylipäänsä jatkuva opiskelu – niin kliseeltä kuin se kuulostaakin – on Särkiniemen mukaan elintärkeää.
– Eläkeiät ovat pitkällä ja työurat tulevat kestämään tosi kauan, sitä ei parikymppisenä tule niin ajatelleeksi. Pitkä ura vaatii jatkuvaa tietojen päivittämistä. Ne asiat, mitkä juuri nyt on opiskeltu eivät automaattisesti sellaisenaan kannata kymmentä vuotta pidemmälle. Tekniikka ja digitalisaatio kehittyvät nopeaan tahtiin. Jos ei yhtään päivitä osaamistaan matkan varrella, ei varmasti pysy haluttuna ammattilaisena jatkuvasti kehittyviin ja entistä vaativampiin tehtäviin. Suosittelen katsomaan helikopteriperspektiivistä: onko oma osaaminen relevanttia toimialan murroksissa? Osaamista pitää päivittää jo ennen kuin sitä vaaditaan. Se lisää myös motivaatiota työssä.
Innostu ja innosta
Jos palataan vielä ajopuuteoriaan, Särkilahti haluaa tarkentaa, että antoisia, haasteellisia ja mielekkäitä työtehtäviä on mahdollista lähestyä ja saavuttaa useammalla tavoin.
– Se mitä opiskelee, ei välttämättä määrittele sitä, mitä tulee tekemään työelämässä. Kun on joku asia, mistä on itse kiinnostunut ja minkä osaa, auttaa alkuun. Sen jälkeen seurauksena voi olla joko ajopuuteoria tai systemaattinen suuntautuminen haluamalleen alalle. Molemmat on ihan okei.
Kolme vinkkiä
1. Yhdistä teknisiin taitoihin myös kaupallista osaamista.
2. Tekniikka on keino saada euroja ja se tekniikka pitää saada myytyä.
3. Ota englannin lisäksi haltuun myös joku toinen vieras kieli – esimerkiksi ruotsi.
Nopeasti ja notkeasti reagoivaa toimintaa
– Tällä hetkellä vedän UPM:llä tiimiä, jossa tarjotaan Beyond Spot -energiaoptimointipalvelua suurille teollisille sähkönkäyttäjille. Kun puhutaan kulutusjoustosta, on selvää, että teollisuusyritysten kohdalla sillä on iso merkitys. Kun iso yritys käyttää fiksusti välillä paljon maksavaa sähköä, kun asiat selvitetään tarkkaan ja tarvittava määrä energiaa kulutetaan mahdollisimman halvoilla tunneilla, seuraa reilua säästöä viivan alle.
Energian kulutus voi olla sama kuin ennenkin, mutta kun energiaa käytetään oikeaan aikaan, huomioidaan ja tunnistetaan sähkön hinnan vaihtelut ja varaudutaan muutoksiin, koulutetaan henkilökuntaa ja sovitaan yhteiset toimintatavat, syntyy säästöjä. Tämä oli täysin uutta tekemistä myös leimallisesti paperi- ja metsäyhtiönä tunnetulle UPM:lle. Miten tästä muodoillaan palvelu ja miten se myydään, sitä lähdettiin selvittämään moniammatillisen, aktiivisen osaajaryhmän voimin. Nyt tiimissä on kahdeksan henkilöä, joiden osaamista myydään palveluna, jossa optimointisofta on kytketty asiakasyrityksen omiin mittareihin ja suunnittelujärjestelmiin.
Pitkälti kyse on ajattelutavan muutoksesta. On ollut kiva olla seuraamassa miten nyt energiakriisin aikana koko Suomen kansa on pohtinut perusteellisesti mitä tehdään sähkön käytön kanssa. Notkeutta löytyy sekä Suomen kansasta että teollisuusyrityksiltä.
Anne Särkilahti, UPM
