Julia Vuorinen on alanvaihtaja. Ennen nykyistä työtään VTT:llä biomateriaalien parissa ”tekstiilien ja kuitukankaiden materiaalit”-tutkimustiimissä hän työskenteli liiketoimintojen kehittäjänä. Kauppatieteilijän työhön kuuluivat erityisesti projektiluonteiset operatiivisen toiminnan uudistukset suunnittelusta jalkautuksiin monilla toimialoilla, muun muassa ICT-sektorilla.
”Pidin työstäni mutta koin olevani generalisti. Huomasin kaipaavani sittenkin enemmän substanssiosaamista.”
Jo pitkään pohdinnassa ollut alanvaihto konkretisoitui lopulta äitiysloman aikana. Vuorinen palasi koulun penkille Aaltoon, nyt kemian tekniikan puolelle.
Päätös vaihtaa alaa ei ollut helppo.
”Se oli myös suuri taloudellinen riski. Mutta jos alan vaihto tuntuu tärkeältä, niin se kyllä kannattaa. Olen todella tyytyväinen siihen, miten innostavaa on ollut oppia aivan uutta. Minulle on tärkeää myös se, että pääsen osallistumaan kestävän kehityksen haasteiden ratkaisuun.”
Aiempi työ liiketoimintojen kehittäjänä antaa hänelle työkaluja myös nykyiseen työhön.
”On kiinnostavaa ja haastavaa houkutella ihmisiä tekemään jotain eri tavalla kuin ennen. Myös muutosten, kuten uuden liiketoiminnan tai uusien tuotteiden operatiivinen jalkauttaminen on minulle tuttua. VTT:llä pääsen sekä kehittämään uusia tekstiilimateriaaleja että hyödyntämään kaupallista osaamistani muun muassa EU:n rahoittamassa tekstiilialan kiertotaloutta tukevassa projektissa.”
Biotuotteista pitää viestiä
Tarve tehdä asioita toisin kuin ennen näkyy myös biotuotteiden ja -materiaalien kohdalla. Metsäpohjaiseen biomassaan pohjaavat tuotteet ovat olennainen osa kestävää kehitystä ja jo muutoksessa olevaa tuotannollista rakennetta.
”Laajaa ajattelutavan muutostakin tarvitaan, jotta kuluttajat siirtyisivät käyttämään biopohjaisia tuotteita. Niiden menekin lisäämiseksi tarvitaan viestintää ja opastusta. Ajattelutavan muutosta tarvitaan myös yrityksissä, jotta ne tarjoaisivat tällaisia tuotteita ja investoisivat niiden kehitykseen. Tiedeyhteisönkin pitää kehittää kykyjään kertoa tutkimuksistaan laajemmalle yleisölle.”
Vuorinen myöntää itsekin yllättyneensä biotekniikan opiskelujensa aluksi siitä, miten monipuolinen raaka-aine biomassa on.
”Metsäteollisuudesta tuli aluksi mieleen paperi, pakkaus- ja rakennusmateriaalit ja uudet tekstiilikuidut. Mutta selluloosaa voidaan käyttää myös lääketieteessä, elektroniikassa, elintarvikkeissa, teollisuuden prosesseissa ja erilaisissa käyttötavaroissa. Potentiaali yllätti.”
Hänestä metsäteollisuus on hyvin liikkeellä tuotantonsa uudistuksissa.
”Startup-yritykset ovat tärkeä osa kehitystä, mutta suuria yhtiöitä tarvitaan ehdottomasti siihen, että biotalouden potentiaali voidaan täysin hyödyntää.”
Vuorinen huomauttaa vielä, että kaikkea ei silti voi eikä pidä tehdä biopohjaisena. Synteettisten materiaalien kehitystyö on ollut pitkä ja joukossa on paljon ominaisuuksiltaan biopohjaisia parempia tuotteita. Biopohjaisuus ei myöskään automaattisesti tarkoita ympäristövaikutuksiltaan parempaa ratkaisua.
”Mielestäni on tärkeää, että uusien biopohjaisten tuotteiden kehittämisen lisäksi keskitytään myös siihen, miten fossiilisista raaka- aineista valmistettujen tuotteiden haittavaikutuksia voidaan
vähentää.”
Kolme vinkkiä opiskelijoille:
1. Älä stressaa, jos et heti tiedä mitä haluat opiskella. Biotekniikka on laaja ala, joka tarjoaa erilaisia työtehtäviä eri aloille. Ehdit päättää kyllä.
2. Muista 80/20 periaate. Käytä opiskeluajastasi 80 % siihen, mikä sinua varsinaisesti kiinnostaa. 20 % kannattaa varata muulle kuin kovalle substanssiosaamiselle, sillä tutkijoidenkin pitää osata viestiä työstään ja verkostoitua.
3. Oppiminen ja uuden opettelu ei pääty töihin mentäessä. Koululla voi rakentaa vankan pohjan, mutta työelämässä opitaan koko ajan lisää.
