Jos olet käynyt Helsingin Olympiastadionilla sen monivuotisen remontin päätyttyä syksyllä 2020, olet taatusti kiinnittänyt huomiota näyttävään puurimoista tehtyyn katsomon sisäkattoon.
Rimoja on katossa yli 500 kilometrin verran. Materiaali on Kivipuuta, joka on lähtöisin Aureskosken Jalostetehtaasta Parkanosta. Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n suunnitteleman Olympiastadionin katsomon sisäkatto sai vuoden 2020 Puupalkinnon.
– Olympiastadionille haettiin täysin paloturvallista puuta. Kivipuu täyttää palovaatimukset niin hyvin, ettei erillistä automaattista sammutusjärjestelmää eli sprinklausta tarvinnut asentaa lainkaan, kertoo toimitusjohtaja Markku Heinonen Aureskosken Jalostetehtaalta.
Kivipuuta on käytetty myös esimerkiksi Riikan Mezapark-laululavan istuimissa. Piiroisen suunnittelemat 30 000 siirrettävää ja pinottavaa Riga-penkkiä varustettiin myös viivakoodein varastointia ja sijoittelua helpottamaan.
Markku Heinonen kiittää arkkitehtejä uusien ratkaisujen rohkeasta kehittämisestä ja kokeilusta. Kun puuta hyödynnetään julkisissa hankkeissa, tietoisuus puun hienoista ja ekologisista ominaisuuksista leviää yhä laajemmin.
– Arkkitehdit ovat aina ajan hermoilla. He luovat uusien ratkaisujen rohkeassa kokeilussa askelmerkkejä siihen, mihin suuntaan rakentamisessa mennään, Heinonen kertoo.
Vanhan keksinnön monimutkainen valmistus
Kivipuu ei sinänsä ole uusi keksintö. Kivipuun kaltainen vesilasi patentoitiin Iso-Britanniassa jo 1800-luvun puolivälissä. Suomessa Aureskosken tehdas aloitti Kivipuun testauksen vuonna 2015.
Prosessi on varsin vaativa. Luonnonkivi, kuten esimerkiksi kotimainen lasihiekka muutetaan kovassa lämpötilassa nestemäiseksi. Tämän jälkeen kivestä saatava silikaatti imeytetään puuhun. Kun imeytys onnistuu, neste pitää saada vielä takaisin kiinteään muotoon hedelmähappojen tai muiden luonnonaineiden, kuten puun pihkan avulla.
Silikaatti täyttää soluseinämät, mutta puu jää huokoiseksi. Tämän ansiosta materiaali eristää hyvin lämpöä ja on hengittävä.
Kyllästysaste vaihtelee puun käyttökohteiden mukaan. Tiukin mahdollinen paloluokitus vaatii läpikotaisen kyllästämisen, ja ulkoterasseille tuleva puutavara kyllästetään sydänpuuhun asti. Kevyinkin kyllästys antaa suojan lahoamista vastaan, sillä kivipuukäsittely muodostaa solukon seinämään mekaanisen suojan.
Käytän termiä mekaaninen puunsuoja, koska tuote saadaan paloturvalliseksi ja säänkestäväksi kiteyttämällä kiviaines solukon seinämiin.
Pinta patinoituu noin vuodessa kauniin harmaaksi, jos se saa auringonvaloa ja kastuu. Pinnan saa myös sävytettynä, kuten tehtiin Olympiastadionin katolle. Kivipuu ei vaadi juuri huoltoa, mutta puhtaana se on pidettävä.
– Kivipuuta on käytetty muun muassa terasseihin ja laitureihin. Päämarkkina on Suomessa. Tuotetta on viety myös muualle Eurooppaan ja jonkin verran Euroopan ulkopuolellekin.
Puulla on tulevaisuutta
Kivipuun lisäksi Aureskoskella tehdään lattialautoja, saunatuotteita, sisustuspaneeleja ja kestopuuta. Höylättyjen tuotteiden purut ja lastut tuotetaan kotimaiseksi bioenergiaksi omassa pellettitehtaassa Parkanossa. Höylätuotteiden purusta tehdään myös puueristeitä.
Taloudellinen taantuma on näkynyt myös Aureskosken toiminnassa, ja parin viime vuoden tempo on ollut hitaampaa. Puu-uskovaiseksi itseään luonnehtiva Heinonen uskoo vakaasti puun tulevaisuuteen.
– Teemme koko ajan tuotekehitystä monella sektorilla. Olemme mukana kuumavesikäsittelyn kuin ligniinin kehittelyssä. Puun luontaisia ominaisuuksia hyödyntäen ja parantaen saadaan puusta vielä kehitettyä paljon uutta, Heinonen kuvailee.
Aureskosken Jalostetehdas
– Tuotteita: Kivipuu, lattialaudat, sisustuspaneelit, saunatuotteet, kestopuu ja pelletti
– Liikevaihto 21,4 milj. euroa (2022)
– Henkilöstöä 80
– Kuuluu osana Tammisto-Yhtiöihin.
