”Taloudelliset tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että sellunvalmistuksen uusinvestoinneissa, ja etenkin markkinamassaa tuottavissa laitoksissa panostetaan kapasiteetiltaan yhä suurempiin kuitulinjoihin”, toteaa myyntijohtaja Antti Suoknuuti Valmetin kuivauskoneosastolta.
”Tällä hetkellä on yksilinjaisilla kuitulinjoilla jo ylitetty 5 000 tonnin päivätuotantotaso. Tähän on päästy uusilla laiteratkaisuilla, korkeammilla prosessisakeuksilla ja laitekokoja suurentamalla. Unohtaa ei voi myöskään uusia automaatioratkaisuja, jotka mahdollistavat isojenkin laitosten ajon mahdollisimman häiriöttömästi”, Suoknuuti jatkaa.
Hänen mukaansa kuitulinjan loppupäässä sijaitsevan kuivauslinjan on ollut pakko mukautua vastaavaan kehitykseen. Yksilinjaisen kuitulinjan alkupään jälkeen kaksilinjainen kuivausratkaisu ei ole investointina eikä käyttökustannuksien osalta kiinnostavin vaihtoehto.
Kuivauskoneen jälkeinen leikkurikin on vaatinut paljon kokeilua ja kehitystyötä.
”Leikkurileveyden radikaali nosto uskottavasti ei ole ollut yksinkertainen asia, vaan on vaatinut etenemistä pienin askelin. Parinkymmenen vuoden takaisesta tyypillisestä noin 150 m/min ratanopeudesta on uusimmissa tuotantolinjoissa tultu jo yli 250 m/min ratanopeuksiin ja leikkurileveydet ovat kasvaneet noin kahdeksasta metristä yli kymmeneen.”
Investointikohteina suuret markkinamassalinjat
Uusimmat investoinnit korkeakapasiteettisiin sellun kuivauslinjoihin kohdistuvat erityisesti yhtä ja samaa laatua ajaviin markkinamassatehtaisiin.
Kuivauskoneen märkäpääratkaisuina vaihtoehtoina ovat sekä Fourdrinier-tyyppinen tasoviira, jossa vedenpoistoa on tehostettu yläpuolisella niin sanotulla Top-Former-osalla tai erityisesti markkinamassoille kehitetyllä kaksoisviiratekniikkaan perustuvalla ratkaisulla.
Fourdrinier-tyyppi sopii joustavuutensa ansiosta lisäksi erikoismassoille. Kaksoisviiraratkaisussa massan syöttö perälaatikosta menee suoraan suljetusti kahden kiilamaisesti kapenevan viiratilan väliin veden poistuessa sekä ylös- että alaspäin. Tehokkaan saostumisen ansiosta viiraosan pituus on myös lyhyempi kuin tasoviiratapauksessa.
Sekä Andritz että Valmet ovat kehittäneet omat sovelluksensa kyseiselle tekniikalle. Valmetin ratkaisussa kaksoisviiraosa on varustettu edistyksellisellä vedenpoiston säätöautomatiikalla. Märkäpään vedenpoiston maksimoimiseksi uusissa laitoksissa puristinosalla on yleensä combipuristin–kenkäpuristin-yhdistelmä, jossa joko yksi tai kaksi kenkäpuristinta.
Massatyypistä riippuen tehokkaalla puristinosalla on mahdollista saavuttaa jopa yli 55 prosentin kuiva-ainepitoisuus ennen radan ohjausta varsinaiseen kuivausosaan.
Sylinterikuivauksesta ilmakuivaimiin
Noin 90 prosentin lopullisen kuivuusasteen saavuttamiseksi massarainassa jäljellä oleva vesi on haihdutettava lämmön avulla. 1980-luvulle asti käytössä oli pääasiassa perinteinen sylinterikuivaustekniikka, jossa paperikoneiden tapaan höyryllä lämmitetyt sylinterit kuivattivat massarataa.
”Asteittain siirryttiin käyttämään kuivausosassa investointikustannuksiltaan edullisempia ja energiatehokkaampia, konvektiokuivaukseen perustuvia ilmakuivaimia. Niissä massaraina etenee kuivauskaapissa kerroksittain edestakaisin lämmitetyn ilman kannattamana vettä haihduttaen”, Suoknuuti kertoo.
Ennätyssuuret kuivauslinjat rakenteilla
Tällä hetkellä uusia innovaatioita hyödyntävistä kuivauskoneprojekteista suurimpia ovat Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaaseen tuleva Euroopan suurin kuivauslinja sekä Asia Pulp and Paperin OKI-projektiin Indonesiaan tulevat kaksi maailman suurinta linjaa.
Äänekosken vuonna 2017 käynnistyvän linjan mitoitustuotanto on 2 700 tonnia havu- tai lehtipuusellua päivässä. Linjan rataleveys leikkurilla on 8,25 metriä. Tänä vuonna käynnistyvään OKI:n sellutehtaaseen valmistuu kaksi rinnakkaista kuitulinjaa, joiden kummankin tuotanto on 4 200 tonnia lehtipuumassaa päivässä. Koneiden leikattu rataleveys on 10,656 metriä.
”Koneleveydet ovat jo sitä luokkaa, että tuskin aivan lähitulevaisuudessa näemme sille kasvua. Kapasiteettien nousu on mahdollista kasvattamalla edelleen sekä radan neliöpainoa että koneen nopeutta. Neliöpainon nosto edellyttää panostuksia radanmuodostuksen tasaisuuden entistä parempaan hallintaan sekä laiteteknisillä että myös automaatioratkaisuilla. Asiakkaan kannalta ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin toimintavarmuus. Realistinen kuivauskoneen nopeus tulevaisuudessa saattaisi olla lähemmäs 300 m/min”, Suoknuuti uskoo.
Teksti: Leif Lindberg
