Yritykset pyrkivät vähentämään tuotantokustannuksiaan tuottavuudesta ja lopputuotteen laadusta tinkimättä. Energiatehokkuutta parantamalla kustannuksia voidaan alentaa ja samalla vähentää ympäristövaikutuksia.
”Pumppujärjestelmät käyttävät yli 20 prosenttia maailman sähköenergiasta. Joissakin teollisuuden prosesseissa niiden osuus voi olla jopa 25-90 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Sellu- ja paperiteollisuus sijoittuu tämän asteikon keskivaiheille. Pumppausjärjestelmien tehokkuuden optimoinnilla voidaan saavuttaa merkittäviä energia- ja kustannussäästöjä sekä vähentää hiilidioksidipäästöjä”, kertoo Saku Vanhala Sulzerilta.
Sulzerilta todetaan, että pumpun elinkaaren aikana on mahdollista saavuttaa huomattavia säästöjä monilla tavoin aina suunnitteluvaiheesta hankintaan, käyttöön ja huoltoon. Välittömiä säästöjä voidaan saada pumppausjärjestelmää koskevilla oikeilla valinnoilla, jotka liittyvät itse pumppuun, sen käyttölaitteeseen ja huoltoon sekä pumppausjärjestelmän kokoonpanoon. Merkittävimmät säästöt pumppausjärjestelmän energiankulutuksessa saadaan valitsemalla jokaiseen käyttötarkoitukseen sopivin pumpputeknologia.
”Ensin on selvitettävä käyttökohde, nesteen ominaisuudet ja virtausvaatimukset, ja sitten yhdistettävä nämä tiedot pumppausteknologiaa koskeviin tietoihin. Näin saadaan selville sopivin pumppu, jonka optimaalinen suorituskyky tuo energiansäästöjä”, sanoo Vanhala.
Pumpun optimaalinen valinta ja mitoitus ovat avain mahdollisimman pieneen energiankulutukseen. Pumpun valintaa varten tarvitaan asiakkaalta tarkat prosessiarvot. Mikäli arvot eivät vastaa todellisia ajoarvoja, ei valittu pumppu ole optimaalinen eikä toimi parhaalla hyötysuhdealueellaan. Tämä johtaa huomattavaan energian tuhlaukseen.
”Mikäli asiakkaalla on prosessissaan vanhoja ja hyötysuhteeltaan heikkoja pumppuja, ne voidaan korvata uusilla tehokkailla pumpuilla, jolloin energiankulutus pienenee yleensä 3–20 prosenttia, tietyissä tapauksissa jopa 50 prosenttia”, Saku Vanhala sanoo.
”Joissakin tapauksissa vanhaa pumppua voidaan tehostaa asentamalla uusi ja tehokkaampi juoksupyörä tai lisäämällä pumppuun taajuusmuuttajakäyttö. Tällöin pumpun pyörimisnopeutta pystytään säätämään halutun nostokorkeuden ja virtauksen saavuttamiseksi. Vakionopeudella toimivaan pumppuun verrattuna hyötysuhde voi parantua jopa 10 prosenttia. Energiansäästön lisäksi taajuusmuuttajan käyttö parantaa yleisesti prosessin hallittavuutta ja ohjattavuutta.”
Vanhala suosittelee säätöventtiilien käytön välttämistä mahdollisuuksien mukaan. Säätöventtiilit voivat tehdä tyhjäksi tehokkaiden pumppujen mukanaan tuoman energiansäästön. Taajuusmuuttajilla ja sulkuventtiileillä varustetut järjestelmät ovat häviöiltään pienempiä, joten ne säästävät energiaa. Kuristusventtiilien tai ohituskiertojen laajamittainen käyttö kertoo usein epätasapainoisesta prosessista tai ylimitoitetusta pumpusta. Prosessipumppu voi pyöriä kolmisenkymmentä vuotta, ja jos sen käyttökustannuksissa energiaa voidaan säästää kymmenen prosenttia, säästö on merkittävä.
Teksti Leif Lindberg
