Suomalaisintegraatit entistä vahvempia – Puu on mainettaan parempi
Kun järjestyksessään 83. Metsäpäivät -tapahtuma marraskuussa kutsui, täytti metsäväki Helsingin messuhallin. Syytä olikin, sillä jopa YK on julistanut päättymässä olevan vuoden ”Metsät ihmistä varten” -vuodeksi.
Avajaistilaisuuden pääpuhujana oli Pöyryn toimitusjohtaja Heikki Malinen.
Elinkeinoministeri Jyri Häkämieskin oli paikalla taustoittamassa talouselämän nykykiemuroita.
– Viimeisen viiden vuoden aikana paperiteollisuutta koskenutta julkista keskustelua ovat dominoineet tehtaiden sulkemiset ja irtisanomiset. Monet onnistumiset ovat jääneet otsikoiden peittoon. Oma viestini on, että puunkäyttöön pohjautuvalla teollisuudella on tulevaisuudessakin tärkeä rooli maassamme, linjasi Pöyryn toimitusjohtaja Heikki Malinen.
Malisen mukaan Suomen metsissä piilee valtava uusiutuva luonnonvara, josta voidaan luoda vaurautta suomalaisen huippukoulutuksen, innovoinnin ja riskinoton avulla. Hän latasi puheessaan myös täyslaidallisen perusteluja kattamaan koko teollisuudenalan.
Malisen mukaan Suomen osuus maailman paperin ja kartongin sekä sahatavaran tuotannosta on noin kolme prosenttia. Euroopassa markkinaosuus on 11-13 prosenttia. Ja Suomen asema on vahva kaikissa tuotelajeissa.
Mekaanisessa metsäteollisuudessa Malinen näki mielenkiintoisia mahdollisuuksia muun muassa Kiinassa, jonka sahatavaran tuonti kasvaa voimakkaasti.
Toinen mielenkiintoinen alue on puhujan mukaan ekorakentaminen, jota tukee kasvava kestävän kehityksen merkitys.
Sellujen osalta Malinen nosti esiin pohjoisen pitkäkuidun, jonka valmistuksessa suomalaistoimijoilla on vielä olemassa suhteellinen kilpailukyky – josta on myös jatkossa huolehdittava.
– Suomen sellun kokonaiskapasiteetti on 7,6 miljoonaa vuositonnia. Hieman yleistäen voi todeta, että noin puolet sellukapasiteetistamme on hyvin kilpailukykyistä. Toinen puoli on tekniseltä iältään tulossa vaiheeseen, jossa on tehtävä ratkaisuja. Olemme laskeneet, että selluntuotannon turvaamiseksi tehtaisiin tulee investoida noin 250 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi tarvitaan 1-2 miljardia euroa tällä vuosikymmenellä kilpailukyvyn turvaamiseksi jatkossa, Malinen arvioi.
Paperin ja kartongin kokonaiskysyntä kasvaa Malisen mukaan 100 miljoonaan tonniin vuoteen 2025 mennessä. Pöyryn toimitusjohtaja näki pakkaus- ja pehmopapereissa monia positiivisia kysyntätekijöitä. Lisäkasvua on odotettavissa Itä-Euroopasta, Venäjä mukaan lukien.
– Panostamalla nopeaan palveluun, jalostusasteen nostoon, lähialueiden markkinoihin ja kustannuskilpailukykyyn suomalaiset tehtaat menestyvät myös jatkossa. Kaiken kaikkiaan suomalaiset yritykset ovat pärjänneet meneillään olevassa murroksessa monia kilpailijoitaan paremmin ja luoneet entistäkin vahvempia integraatteja maahan, Malinen arveli.
Metsäpäivien pääpuhuja nosti lopuksi pöydälle biotalouden kehittämisen, joka hänen mielestään vaatii kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.
– Panostamalla koulutukseen ja huippututkimukseen voimme turvata asemamme biotalouden edelläkävijänä.
