Kehitysnäkymiä ja Kiinan kuulumisia
Biotekniikan suosio, Kiinan omaleimaisuus ja Suomen kilpailukyvyn näkymät olivat Paperi-insinöörien kevätkokouksen agendalla.
Pitämässään toimintakatsauksessa PI:n toimitusjohtaja Pirkko Molkentin-Matilainen iloitsi erityisesti Aalto-yliopiston uuden biotuotetekniikan koulutusohjelman suosiosta.
Mielenkiintoiset puheenvuorot Kiinan markkinoista ja Kiinassa työskentelemisestä pitivät Henry Hu FCBS Internationalista, Stefan Fors UPM:stä sekä Ari Harmaala Metsosta.
Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen tarkasteli Suomen kilpailukyvyn kehitysnäkymiä. Esiin nousivat raaka-aineiden saanti ja kustannuskilpailukyky sekä turbulenttisista työmarkkinoista Suomen maineelle mahdollisesti koituvat ongelmat. Jatkuviin eri alojen lakonuhkiin pitäisi voida jotenkin puuttua.
Rakenteellisena raaka-ainehaasteena Jaatinen piti tutkijoiden käsitystä siitä, että metsäteollisuuden puun käyttö vähenisi tulevaisuudessa. Näissä ennusteissa puun käytön käyriä piirretään hänen mukaansa taantumakuopasta alaspäin.
”Jo nyt voidaan todeta puun ja sähkön käytön osalta, että olemme saavuttamassa taantumaa edeltäneen tason, vaikka tuotantolaitoksia on suljettu. Tehoja on pystytty lisäämään.”
Huolta aiheuttavat myös uusiutuvan energian tukien mekanismit, jotka ovat tulleet asteittain voimaan kuluvan vuoden alusta. Metsäteollisuus ei vastusta jalostukseen käyttämättömien puujakeiden laajempaa liikkuvuutta, mutta mekanismeihin on luotu kovin monta erilaista järjestelmää.
”Tällöin käy helposti niin, että myös jalostukseen kelpaavaa puuta joutuu energiakäyttöön. Se ei ole taloudellisesti järkevää. Lisäksi väärä puu saattaa kulkeutua väärään käyttöön. En sano, että näin tulee tapahtumaan, koska emme vielä tiedä eri mekanismien käytännön yhteisvaikutuksia. Pääasia on, että mekanismeja seurataan ja niihin tarvittaessa puututaan”.
Istuvan hallituksen energiaverouudistus jäi Jaatisen mukaan osin puolitiehen. Perusteollisuuteen kohdistuvaan energianverojen palautusjärjestelmään tarvitut muutokset jäivät tekemättä.
”Ellei uusi hallitus saa muutoksia aikaan, metsäteollisuudelle seuraa noin 130 miljoonan euron vuotuinen energiaverorasitus vuoteen 2013 mennessä eri vaiheiden tullessa voimaan. Emme kestä ylimääräisiä kustannuksia.
Suurempi kustannus saattaa koitua merikuljetusten päästörajoituksista.
”Uhkana on, että Itämerellä, Pohjanmerellä ja Englannin kanaalissa liikenteen polttoaineen rikkirajoja kiristetään eri tavalla kuin muualla Euroopassa”.
Jaatisen mukaan kyse on miljardiluokan lisäkustannuksesta vuosittain, mikäli päätökset tulevat voimaan vuonna 2015.
”Odotamme valtiovallan korjaavia toimia. Ongelmaksi voi tulla se, että osa päätöksistä on tehty globaalisti, osa EU:n sisällä ja osa Suomessa.
