Biotaloutta kasvattamassa
Tekesin ja BioRefine-ohjelmien kaavailuissa Suomella on erinomaiset edellytykset biotalouden edelläkävijämaaksi. Edelläkävijyys näkyy jo nyt yritysten ja tutkimusorganisaatioiden mittavina panostuksina alan kehittämiseen.
Yksi eturivin toimijoista on Metso, joka ryhmitti syyskuussa Voimantuotanto-liiketoimintansa Paperi- ja kuituteknologiasegmentiinsä.
Segmenttiä johtaa konsernin varatoimitusjohtajuuttakin hoitava Pasi Laine.
Metsolla on uudessa missiossaan tavoitteena päästä maailman johtavaksi massa-, paperi- ja biomassateknologian toimittajaksi. Voimantuotannon siirto oli itse asiassa paluumuutto, sillä ostaessaan Kvaerner Powerin Metso sijoitti sen samaiseen kotiin.
Metson konsernijohtaja Matti Kähkönen totesi liiketoimintarakenteiden muutosten perusteluksi liiketoiminnoille asetettujen tavoitteiden tehostamisen.
“Massa-, paperi- ja voimantuotantoteollisuuksissa Metsolla on vakaat mahdollisuudet kasvuun ja kannattavuuteen. Aiempaa tehokkaammalla maailmanlaajuisella yhdistämisellä voimme entisestään vahvistaa kannattavuuttamme ja kassavirtaamme.”
Uutta asemointia enteili tavallaan jo Pasi Laineen siirtyminen Energia ja ympäristöteknologiasegmentin vetäjän paikalta paperimaailmaan.
Välittömästi nimitykseensä jälkeen Pasi Laine kertoi pitävänsä tärkeänä, että Metsossa kehitetään sisäistä verkostoitumista.
“Monessa paikassa oleva osaaminen on pystyttävä tuomaan jokaisen asiakkaan käytettäväksi. Siinä meillä on haasteita”.
Metson lista toimitetuista ja toimitettavista bioenergian tuotantolaitoksista on pitkä.
Saksaan valmistuu ensi vuonna jo kahdeksas biomassavoimala.
Kotka Energia lisää Metson kanssa uusiutuvan energian osuutta Karhulassa olevassa voimalassa.
Kesäkuussa kerrottiin, että Metso toimittaa maailman suurimman, polttoaineteholtaan 140 megawatin biomassan kaasutuslaitoksen Vaskiluodon Voimalle Vaasaan.
Jo alkuvuodesta tiedettiin, että Metso toimittaa kaasutuslaitoksen sekä osallistuu uuden kaasutusteknologian kehittämiseen Göteborg Energi AB:n kanssa innovatiivisessa GoBiGas20MW-hankkeessa, jossa pyritään tuottamaan biokaasua muun muassa metsätähdehakkeesta.
Myös Metson ja Fortumin yhteinen happipolttoteknologian kehitystyö etenee.
Metso ja Fortum ovat kehittäneet yhteisessä tuotekehityshankeessa voimaloiden hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävää happipolttoa. Kyseessä lienee maailman suurin happipolttoprosessi kiertoleijukattilassa. Koeajot ajettiin Metson 4 MW:n koelaitoksessa Tampereella viime vuonna. Tulokset saadaan vielä tänä vuonna.
Metson ”Bio-energy solution” -paketissa ovat lämpöä-, höyryä ja sähköä tuottavat polttotekniikat, pelletointi, kaasutus, pyrolyysit, torrefointi eli biohiilen tuottaminen paahtamalla, ligniinin erottaminen mustalipeästä, ilmapäästöjen ehkäisy sekä koko segmentin tarvitsema mittaustekniikka ja automaatio.
Euroopan suurin lämmöntuottaja Dalkia Ranskassa avasi itse asiassa Metsolle merkittävän uran kokonaisvaltaiseen biopolttoprosessiin tilaamalla kokonaistoimituksena 50 MW:n biovoimalan. Asiakkaan mukaan laitosta ei olisi rakennettu lainkaan, ellei sitä olisi saatu kokonaisena.
Metson partnereina hankkeessa toimi kymmenkunta muuta yritystä. Laitos käynnistyi alkuvuonna 2011.
Risupakettiluokan kattilat MW Powerilta
Teholtaan viidestä megawatista kymmeneen megawattiin ulottuvaat”risupakettikattilat” toimitti Metson ja Wärtsilän yhteisyritys MW Power.
Sen tuotetarjonnasta löytyvät paikallisina energian tuotannon brändeinä Biopower, Multipower, Bioheat, öljy ja kaasupolttoiset kattilat sekä kaupan päälle huollot.
Lue lisää paperi ja puu –lehdestä 3/2011