Kun UPM:n hallitus teki tammikuussa investointipäätöksen Saksaan rakennettavasta biojalostamosta, Juuso Konttisella, UPM:n biokemikaaliliiketoiminnasta vastaavalla johtajalla, oli juhlapäivä.
”Tutkimme kymmenen vuotta biokemikaalien mahdollisuuksia ja kehitimme omaa tulokulmaamme niihin. Vuosien aikana on arvioitu erilaisia molekyylejä, markkinoita, loppukäyttöjä, valmistusteknologioita ja lokaatioita. Tämän vuoden alussa kaiken tämän työn tulokset saatiin vihdoin yhteen niin, että investointipäätös oli mahdollinen”, hän kertoo.
”Sai siinä ainakin yhden iltapäivän hengähtää ja juhlia, ennen kuin hanke lähti käyntiin”, hän naurahtaa.
Kolmivuotinen hanke käynnistyi saman tien resurssoinnilla ja yksityiskohtien suunnittelulla. Nyt projektiorganisaatio on jo aloittanut täydessä vahvuudessaan paikan päällä, ja rakentamisvaiheet käynnistyvät syksyn mittaan.
Biojalostamo on tärkeä osa UPM:n transformaatiota ja strategian toteuttamista, sillä se avaa yhtiölle aivan uudet markkinat. Kun Lappeenrannassa esimerkiksi tehdään sellutehtaan tähteestä biopolttoainetta, uudessa laitoksessa pilkotaan puukuitua sokereiksi ja ligniineiksi. Päätuote on biomonoetyleeniglykoli, joka on esimerkiksi PET-muovipullon ja polyesterikuitujen komponentti.
”Teemme kiinteästä puubiomassasta molekyylitasolla ihan samaa tuotetta kuin fossiilisista raaka-aineista tehty, eikä siinä ole toiminallisesti mitään eroa. Myös biopohjainen PET-muovipullo on kierrätettävissä ilman muutoksia kierrätysinfraan, mikä on erittäin iso etu.”
Kyseessä on monituotetehdas, jossa arvoa luodaan kaikille puun komponenteille. Esimerkiksi ligniinipohjaisia täyteaineita voidaan käyttää erilaissa kumituotteissa.
Kemianteollisuuden osaamiskeskus
Biojalostamo rakennetaan Leipzigin lähelle Leunaan. Sijainti valikoitui monen tekijän summana.
”Keski-Euroopan markkinat ovat isot ja potentiaaliset asiakkaat lähellä. Saksassa on myös isot ja kasvavat metsävarannot, joten lehtipuuta raaka-aineeksi on hyvin saatavilla. Siellä on lisäksi paljon kemianteollisuuden osaamista”, Konttinen luettelee.
Saksassa on kemianteollisuuden yrityspuistoja, joissa on valmis infrastruktuuri, voimalat ja esimerkiksi jäteveden käsittelyn ja logistiikan palvelut valmiina. Tällaiset fasiliteetit olivat tarjolla myös Leunassa.
”Lisäksi siellä on teollisuutta tukeva ilmapiiri. Meillä on täysi poliittinen tuki ja paikallinen tahtotila edistämässä hankettamme.”
Tiimityötä
Saksa on Juuso Konttiselle tuttu maa, sillä hän työskenteli siellä neljä vuotta ulkomaankomennuksella. UPM:llä hän on viihtynyt jo 20 vuotta, eli koko tähänastisen uransa.
”UPM on iso, kansainvälinen yhtiö, jossa olen saanut tehdä erilaisia, mielenkiintoisia tehtäviä myös ulkomailla – ennen Saksan komennusta työskentelin Yhdysvalloissa kolme ja puoli vuotta.”
Koulutukseltaan Konttinen on kolminkertainen maisteri. Hän aloitti opinnot puunjalostuksen diplomi-insinööriksi Otaniemessä, ja luki sitten rinnalla kansantaloustiedettä Helsingin yliopistossa.
Valmistuttuaan hän lähti vielä kauppakorkeakouluun lukemaan kansainvälistä liiketoimintaa.
”Olen aina arvostanut oppimista, ja olen opettanut itseni oppimaan tehokkaasti uusia asioita. Se on ollut hyödyksi, kun olen vetänyt uusien liiketoimintojen kehitystä.”
Hän haluaa kuitenkin korostaa, ettei näitä hommia yksin tehdä.
”Meillä on loistava tiimi, jossa on maailmanluokan ammattilaisia eri aloilta. Tulosta syntyy, kun tiimi toimii keskenään hyvin.”
Uuden sukupolven biojalostamo
Saksan Leunaan rakennettava biojalostamo tuottaa sataprosenttisesti puupohjaisia biokemikaaleja, joilla voidaan korvata fossiilisista raaka-aineista valmistettuja materiaaleja. Teollisen mittakaavan biojalostamo hyödyntää puuta sokereiden ja ligniinipohjaisten täyteaineiden valmistuksessa.
Päätuote on biomonoetyleeniglykoli, jonka sovellusalueita ovat esimerkiksi tekstiilit, PET-pullot, pakkaukset ja jäänestoaineet. Jalostamo tuottaa myös biomonopropyleeniglykolia, jota käytetään muun muassa komposiiteissa, lääketeollisuudessa, kosmetiikassa ja pesuaineissa. Lisäksi jalostamo tuottaa teollisia sokereita.
Glykolien globaali markkina on yli 30 miljoonaa tonnia, ja sen vuotuisen kasvun odotetaan olevan noin 4 prosenttia. Tällä hetkellä glykoleita valmistetaan miltei yksinomaan fossiilisista raaka-aineista.
Biojalostamon kapasiteetti on 220 000 tonnia vuodessa, ja sen on tarkoitus käynnistyä vuoden 2022 loppuun mennessä. Investointi maksaa 550 miljoonaa euroa.
Teksti Katariina Krabbe
Kuva Jari Härkönen
