”Mekaaninen metsäteollisuus alkoi kehittyä ensin, koska se ei vaadi suuria pääomia, ja alkuun päästiin perustamalla pieniä yrityksiä. Ala on menestynyt hyvin, ja nykyään meillä on vahvaa sahateollisuutta ja rakennustuoteteollisuutta.
Lisäksi Virossa on vaneriteollisuutta, johon suomalaiset yritykset investoivat varhain. Tämä nopeutti alan kehitystä, ja nykyään metsäteollisuus onkin automatisoiduin ja digitalisoiduin teollisuuden ala Virossa.
Selluteollisuus puuttuu kuitenkin lähes täysin, ja siksi siihen sopivaa raaka-ainetta viedään puuna Suomeen ja Ruotsiin.
Puuta käytetään paljon energiaksi laatuongelmien takia. Yksityisten metsänomistajien metsien päätehakkuut tehdään usein liian myöhään, jolloin osa puusta on jo lahonnutta. Iso osa metsistä on luontaisesti kasvanutta sekametsää, eikä kaikilla puulajeilla ole käyttöä mekaanisessa puuteollisuudessa.
EU:n metsäpolitiikassa ei oteta huomioon, että historiallinen tausta on vaikuttanut metsiemme tilaan, ja siksi saatavilla olevan raaka-aineen määrä tulee todennäköisesti vähenemään.
Pyrimme kuitenkin kasvattamaan jalostusastetta, ja entistä suurempi osa puusta päätyy tulevaisuudessa rakennustuoteteollisuuteen eikä sahatavaraksi. Lisäksi kemiallista metsäteollisuutta tulisi kehittää, ja mahdollisia investointihankkeita suunnitellaan parhaillaan.
Latvian ja Liettuan tausta on samanlainen kuin Virolla, ja metsäteollisuus on kehittynyt saman suuntaisesti. Suurin ero on kuitenkin paikallisessa politiikassa. Virossa metsät kuuluvat ympäristöministeriön alaisuuteen, ja suurempi osa metsistä on suojeltuja, kun esimerkiksi Latviassa metsät ovat maatalousministeriön alla. Virossa puun hinta on korkeampi, ja siksi olemme alkaneet tuoda puuta naapurimaista.
Liettuassa on vähemmän metsäteollisuutta ja metsät ovat lehtipuuvaltaisempia. Olemmekin tällä alalla läheisempiä ja teemme enemmän yhteistyötä Suomen kanssa.”
Analyysi: Henrik Välja, toimitusjohtaja, EMPL (Viron metsä- ja puuteollisuusliitto)
