Mihin hankkeiden kestävyys perustuu, Aleksi Kaakinen?
Sijoituskohde ankkuroidaan kestävään kehitykseen tietyllä kehikolla.
Esimerkiksi Finanssialan jäsenyhtiöillä, jotka laskevat liikkeelle tällaisia green bondeja on kriteeristöt sille, millaisia ominaisuuksia tuotteen pitää sisältää, jotta sitä voi kutsua kestäväksi.
Merkittävä kehikko on EU:n taksonomia. Yrityksillä on myös omia kriteeristöjään kestävyydelle niiden hakiessa rahoitusta vaikkapa tuotannon kehityshankkeilleen.
800 mrd. euroa
Yritysten bondiannit olivat EU:ssa noin 800 miljardia euroa vuonna 2023.
Komissio pyrkii kuitenkin siihen, että taksonomiaa hyödynnettäisiin jatkossa entistä enemmän. EU:n rakenteilla olevalla ns. Green Bond -standardilla tähdätään siihen, että kestävän kehityksen mukaisesta varojen käytöstä 85 % olisi sidottu taksonomiaan ja loput 15 % hallinnollisiin kuluihin tai muuhun vastuullisuussisältöön.
Mistä sijoittaja tietää, että hankkeet ovat oikeasti vihreitä?
Vihreillä joukkovelkakirjoilla haettavalle rahoitukselle pitää aina olla ulkopuolinen varmentaja. Lainan liikkeellelaskijalla, esimerkiksi pankilla tai yrityksellä on kriteeristönsä, mutta ulkopuolinen taho varmistaa sen, että hanke on varmasti kestävän kehityksen mukainen. EU:n Green Bond -standardissa varmentajien valintaa valvoo Euroopan arvopaperiviranomainen ESMA.
Miksi yritykset laskevat liikkeelle green bondeja?
Tärkein syy lienee yksinkertaisesti kestäviin sijoitustuotteisiin kohdistuva kysyntä, joka määrää markkinaa. Trendit osoittavat, että kestävyystekijöillä ja vastuuarvoilla on yhä suurempi merkitys.
Osin ajatellaan myös yleistä tietoisuutta ympäristöllisten asioiden merkityksestä ja siitä, että näin kannattaa toimia. Mutta kyllä jotain pitää jäädä myös viivan alle. Yleisargumenttina voisi olla sijoittajapohjan laajentaminen. Mukaan halutaan erilaisia institutionaalisia sijoittajia, joilla on omassa toiminnassaan käytössä eettiset mittarit. Voisi myös olettaa, että järkevä sijoittaja ottaa jo nyt huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset pääomakustannuksiin. Ilmastonmuutos ei vielä välttämättä näy Suomessa yhtä vahvasti kuin jossain muualla. Se ei silti tarkoita, etteivät se jatkossa näkyisi.
Suomalaisyritysten liikkeelle laskemat joukkovelkakirjat ovat vuositasolla tätä nykyä volyymiltaan kaikkiaan lähes 8 miljardia euroa. Jollain tavoin kestävyyteen sidottuja niistä on noin 5 miljardia euroa.
Onko viherpesu ongelma?
Riski on olemassa mutta se johtuu ennen muuta epäselvästä sääntelykehikosta. Viherpesun mahdollisuuksien pienentäminen tulee olemaan myös uuden komission listoilla iso asia. Finanssiala kyllä välttää viherpesun mahdollisuutta parhaansa mukaan, ja etenevä sääntely pitää huolen siitä, että epävarmuus tulkinnoista kapenee jatkuvasti.
Viherpesua yrittävälle voisivat myös kiinnijäämisen vaikutukset olla varsin vakavia.
Aleksi Kaakinen
kestävän rahoituksen juristi
Finanssiala ry
