Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilän mukaan uusi teollisuuspolitiikka on missiokeskeistä pyrkiessään ratkomaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja pandemian kaltaisia suuria haasteita. Erona vanhaan teollisuuspolitiikkaan on myös vastuullisuuden, digitaalisen alustatalouden sekä valtion avokätisen finanssipolitiikan tuominen mukaan teollisuuden tulevien toimintaedellytysten rakentamiseen.
Lähtökohtana on, että EU:n ja Suomen sen myötä pitää pohjata teollisuuspolitiikkansa yksityiskohtaisen säätelyn sijaan kannustimille ja selkeille tavoitteille. Suomenkin on siten varmistettava, että myös oma elinkeino- ja innovaatiopolitiikka ovat teollisuuspolitiikkaa tukiessaan oikealla kurssilla.
Vientiliittojen kuuluu tietää, miten suomalaisen teollisuuden vientimahdollisuuksia ja kilpailukykyä voitaisiin parantaa. Siksi raportti on niille hyvin merkityksellinen dokumentti.
Jo ennen Venäjän hyökkäystä oli selvää, että teollisuuspolitiikka oli tärkeä osa talouden ja politiikan suurta paradigman muutosta. Vapauden ja markkinatalouden aika oli mennyt ja valtio oli tullut takaisin ohjaamaan talouden ja yhteiskunnan kehitystä.
– Perusväite pitää yhä, mutta sodan myötä paradigman muutoksesta tuli suurempi kuin alun perin ajattelimme.
”Olennaista on, miten valtio ohjaa”
Valtion paluu ruoriin voi Penttilän mukaan sinänsä olla hyvä tai huono asia.
– Avainkysymyksiä on, luodaanko uudella teollisuuspolitiikalla edellytyksiä kilpailukyvylle kannustavia rahoitusinstrumentteja hyödyntämällä. Jos näin tapahtuu, tarjoaa esimerkiksi siirtyminen vihreän markkinatalouden suuntaan yrityksille paljon mahdollisuuksia.
Mutta jos valtion paluu tarkoittaa protektionistista, kilpailukykynsä kadottaneen kansallisen teollisuuden suojaamista tasavertaiselta kilpailulta, on tilanne huono. Tällöin tuetaan muun muassa vanhoja teollisia rakenteita ja toimintakäytäntöjä, eikä luovan tuhon anneta lainkaan vaikuttaa.
– Markkinat eivät toimi, mikäli rahaa saavat kaikki yritykset, niiden elinkelpoisuudesta huolimatta.
”Uusi teollisuuspolitiikka” -raportissa esitellään neljä skenaariota.
Uusi kylmä sota, siirtymä vihreään markkinatalouteen, hätätila ja vapaamatkustaja ovat kaikki mahdollisia teollisuuspolitiikkaa jatkossa ohjaavia todellisuuksia.
Geopolitiikka tuli taloon
Penttilän mukaan valtion paluu kuskin pukille tapahtui jo ennen Venäjän hyökkäystä.
– Se tapahtui jo pandemian aikana, jolloin valtiot ryhtyivät monin tavoin suojaamaan itseään. Nyt sodan myötä tuo kehitys vahvistuu valtioiden korostaessa esimerkiksi huoltovarmuutta. Myös puolustusbudjetit kasvavat valtioiden suojautuessa sotilaalliselta uhalta.
Venäjän hyökkäys ei sinänsä yllättänyt Penttilää.
– Mahdollisuus tapahtuneeseen oli nähtävissä jo viime vuoden aikana ja viimeistään Venäjän keskittäessä joukkojaan Ukrainan rajalle.
Maailmantaloudessa jako USA:n, Kiinan ja EU:n muodostamiin voimablokkeihin ei jättänyt enää tilaa Venäjälle, joten sen piti tehdä jotain.
Se, millaiseksi uusi, vahvistuneella geopolitiikalla ryyditetty valtiovetoisuus sitten muodostuu, on vielä epäselvää.
– Varsin todennäköistä on jonkinlainen uusi kylmä sota. Se on monimutkaisempi kuin vanha Berliinin muurin kaatumiseen päättynyt, sillä liittoumat eivät ole yhtä selkeitä kuin aiemmin. Nyt ovat varsinaisesti vastakkain Nato ja Venäjä sekä USA ja Kiina. EU on yhä kolmas imperiumi, joka rakentaa keskinäistä yhteistyötä USA:n kanssa ja sen vetämänä. Eurooppa saattaa vielä kriisiytyä erityisesti energiakysymyksissä, jolloin yhtenäisyys voi pettää.
Mahdollisuus metsäteollisuudelle
Myös ”Kohti vihreää markkinataloutta” -skenaario saa lisäbuustia siitä, että pyrkimys eroon erityisesti Venäjän tuottamasta fossiilienergiasta on todella suuri Euroopassa juuri nyt.
Penttilän mukaan vihreä markkinatalous olisi toki paras kehityskulku – sekä Suomen kilpailukyvyn että ilmastonmuutoksen kannalta. Se ei kuitenkaan toteutune etenkään nyt ihan pian. Potentiaalia siirtymässä kohti vihreään teknologiaa kuitenkin on – eikä vähiten metsäteollisuuden kilpailukyky- ja investointinäkymille.
– Vihreä markkinatalous tarvitsee metsäteollisuuden tarjoamia biopohjaisiin polttoaineisiin ja materiaaleihin perustuvia ratkaisuja. Uskon, että shokkivaiheen jälkeen kukaan ei tule enää vakavasti kyseenalaistamaan metsäteollisuuden roolia ja merkitystä vihreän siirtymän toteuttamisessa. Siksi nyt on erittäin hyvä aika aloittaa muun muassa investointien suunnittelu.
––––––
Raportti julkistettiin toukokuun alussa Teknologiateollisuuden tiloissa Helsingin Etelärannassa.
”Uusi teollisuuspolitiikka” -raportin ovat kirjoittamisesta on vastannut Nordic West Officen työryhmä Risto E. J. Penttilä, Anni Marjomaa ja Anton Engelberg.
Teksti Jaakko Liikanen
Kuva Nordic West Office
