Suomalaisilla metsäyhtiöillä on syytä olla ylpeä alan tuotteiden ja tuotantomenetelmien pitkäjänteisestä kehittämisestä, joka näkyy tänäkin päivänä kauppojen hyllyillä. Samasta puumäärästä saadaan nykyään valmistettua kaksi kertaa enemmän nestepakkauksia kuin 50 vuotta sitten. Tätä kehitystä on vauhdittanut kestävä ja korkealaatuinen pohjoismainen puu, josta saadaan paljon hyödynnettävää raaka-ainetta.
“Emme myy asiakkaillemme ainoastaan pakkaustonneja, vaan myös pakkauspinta-alaa. Esimerkiksi Stora Enson Folding Box Board taivekartonki pystyy tarjoamaan saman suorituskyvyn kuin amerikkalainen SBS-kartonki 20 prosenttia pienemmällä puumäärällä”, havainnollistaa Stora Enson Packaging Materials -divisioonan johtaja Hannu Kasurinen.
Stora Enso on panostanut merkittävästi tuotantoprosessien tehostamiseen, ja materiaalitehokkuuden parantamiseen sekä kehittänyt uusia menetelmiä puun kuitujen hyödyntämiseen. Lisäksi investointeja on tehty uusiin teknologioihin, kuten tekoälyyn ja koneoppimiseen, joiden avulla voidaan optimoida prosesseja ja parantaa ennustettavuutta ja laatua.
“Metsäteollisuudessa puukuution käyttöä on tehostettava. Siihen suuntaan meitä ohjaavat vastuullisuusnäkökulmat, puuraaka-aineen korkea hinta, metsien suojeluvaatimukset sekä Venäjän hyökkäyssodan seurauksena pahentunut puupula”, arvioi Kasurinen.
Edistyksellisiä ratkaisuja ja ympäristötietoista kehitystyötä
Stora Ensolta löytyy useita innovatiivisia tuotteita, jotka ovat perinteisiä ratkaisuja ekologisempia ja materiaalitehokkaampia. Esimerkiksi yrityksen puupohjaiset biokomposiitit ovat onnistuneet korvaamaan muun muassa kosmetiikka- ja elintarviketuotteiden fossiilipohjaisia pakkausmateriaaleja. Tällä hetkellä uusia ja radikaaleja tuoteinnovaatioita kehitetään, vaikka tekeminen painottuukin olemassa olevien tuotteiden parantamiseen.
Hyvä esimerkki on markkinoiden ohuin polymeeripinnoite, joka mahdollistaa alle viisi prosenttia muovia sisältävien paperikuppien tuotannon. Tämä auttaa pakkausten valmistajia ja tuotemerkkien omistajia vähentämään muovin käyttöä. Kyseistä teknologiaa käytetään tällä hetkellä UltraThinPE-pinnoitteiden valmistuksessa Stora Enson Cupforma-tuotesarjan kuppikartongeissa.
“Paperikuppien osalta markkinoilla vallitsi pitkään status quo, kunnes EU:n määrittämät kierrätysvaatimukset kannustivat etsimään uusia keinoja muovin vähentämiseen. Tässä tapauksessa regulaatiopaine oli yksi ajuri tuotteen ja sen valmistusprosessin kehittämiselle”, sanoo Kasurinen.
Kehitettävää löytyy myös esimerkiksi nestepakkausten barrier-ratkaisuissa, joissa käytettävän muovin ja alumiinin määrää vähentämällä voidaan edistää pakkauksen puukuitujen kierrätystä ja niiden uudelleen hyödyntämistä.
Haasteita ja mahdollisuuksia suureen muutokseen
“Vähemmästä enemmän” -ajattelun soveltaminen metsäteollisuudessa ei ole vailla haasteita. Se vaatii uutta ajattelutapaa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Toisinaan myös uusien tuotteiden ja materiaalien markkinoille tuominen voi olla hidasta ja vaatii paljon työtä.
Haasteista huolimatta ”vähemmästä enemmän” -ajattelussa on paljon potentiaalia. Se voi auttaa metsäteollisuutta parantamaan kilpailukykyään, vastaamaan kestävän kehityksen haasteisiin ja luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
“Tulevaisuudessa on mahdollista, että Keski-Euroopassa kerätään ja prosessoidaan pakkausten kierrätyskuitua, joka päätyy puhdistettuna Suomeen käytettäväksi juoma- ja elintarvikepakkauksissa. Tämä toki edellyttää suuria teknologisia harppauksia ja kokonaisen kierrätysekosyteemin rakentamista”, visioi Kasurinen.
Stora Enson ja metsäteollisuuden laitevalmistajien välinen yhteistyö on kehityksen kannalta avainasemassa. Teknisiä haasteita ratkotaan yhteistuumin muun muassa aseptisten nestepakkausten sisältämän alumiini- ja muovikerroksen korvaamiseksi kuitukalvolla.
“Metsäalalle on syntynyt paljon yhteistyöprojekteja. Esimerkiksi maitopurkkien muovisille kierrekorkeille haetaan kuituvaihtoehtoa, joka ei ole meidän ydinosaamistamme. Sen kehittämiseksi olemme hankkineet ulkopuolista osaamista start-up-yritykseltä. Kaikkea ei tarvitse lähteä tekemään itse”, summaa Kasurinen.
