Andritz Oy:n toimitusjohtaja Kari Tuominen näyttää tyytyväiseltä yhtiön Ruoholahden-pääkonttorissa Helsingissä.
”Hyvältä tuntuu nyt, sillä projekti eteni sujuvasti ja aikataulussa. Siitä on kiittäminen Metsä Fibren projektihenkilöstöä. Erittäin hyvä yhteistyö auttoi haasteiden voittamisessa”, Tuominen vastaa klassiseen, maaliviivan jälkeiseen Miltä nyt tuntuu -kysymykseen.
Itävaltalaiskonsernin suomalainen tytäryhtiö toimittaa järjestelmiä, laitteita ja palveluja sellu- ja paperiteollisuudelle sekä energiateollisuudelle. Tuorein niistä on Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalle kuitulinjan, puunkäsittelyn, haihduttamon ja kemikaalien kierrätyksen kannalta olennainen kaustisointilaitos.
Yhtiö oli Valmetin ohella toinen Äänekosken pääteknologiatoimittajista.
Uudenlainen tuotantoympäristö
Järjestelmien ja laitteiden käynnistys on laitos- ja teknologiatoimittajalle aina jännittävä hetki.
Aiesopimus laitetoimituksista solmittiin Metsä Fibren kanssa jo alkuvuodesta 2015, joten matka on ollut pitkä. Kaikki edeltävät vaiheet yli kahden vuoden mittaisen projektin alusta asennuksineen ja lukuisine koekäyttöineen ovat tähdänneet hetkeen, jolloin laitteita ryhdytään käyttämään osana tuotannollista ympäristöä – Äänekosken tapauksessa vieläpä osana hyvin uudenlaista ympäristöä.
Nyt käynnistynyt biotuotetehdas tuottaa 1,3 miljoonaa tonnia sellua vuodessa ja on moderniudessaan esikuva myös maailmalla. Vaikka laitoksen tuotannollinen päävirta on sellu, ei biotuotetehdas ole pelkkää markkinointipuhetta.
Tuomisen mielestä biotuotetehdas on toimintaa hyvin kuvaava termi.
”Lisäarvoisia tuotteita selluntuotannon sivuvirroista valmistava tehdas on maailmalla hyvin tunnettu ja seurattu. Useilla maailman sellutehtailla on halua kehittyä Äänekosken osoittamaan suuntaan.”
Suomi kärkenä sellussa ja paperissa
Kiertotalouden periaatteita noudattavien tuotannollisten ekosysteemien rakentaminen sekä kehittäminen ovat tulevaisuuden suunta ja Tuomisen mukaan olennaista myös Andritzin sellu- ja paperiteollisuutta palvelevalle liiketoiminnalle.
Samat periaatteet ajavat konsernin kaikkia liiketoimintoja, mutta Suomessa korostuu sellu. Andritz Oy on tällä sektorilla konsernin ykköskärki.
”Sellutehtaiden kohdalla on juuri näin. Vain kuivattamot valmistetaan Ruotsissa ja Itävallassa ja toimitetaan sieltä, mutta muut projektoidaan ja tehdään kriittisiltä osiltaan Suomessa.”
Varkaudesta tulevat yhtiön ydinosaamisalueeseen kuuluvat sooda- ja voimakattilat, tytäryhtiöstä Savonlinna Worksista puolestaan kuitulinjat ja kaustisointilaitokset.
Andritz teki konsernina vuonna 2016 historiansa parhaan tuloksen. Vahvimmassa kasvussa on silti eri liiketoimintoja palveleva Service-liiketoiminta kunnossapito- ja elinkaariratkaisuineen. Sen osuus konsernin globaalista liikevaihdosta oli viime vuonna 32 prosenttia.
Sellussa ja paperissa palvelujen osuus oli keskiarvoa suurempi, 41 prosenttia.
”Andritzilla on tätä nykyä sellu- ja paperipuolella kunnossapitoon liittyviä sopimuksia yli 20 asiakkaan kanssa ympäri maailmaa. Kasvupotentiaaliakin on, ja sitä tuovat erityisesti IoT:n hyödyntämisen uudet mahdollisuudet”, Tuominen sanoo.
Andritzin sellu- ja paperipuolen toimituksellinen kone ei vaikuta olevan hyytymässä jatkossakaan. Parhaillaan on käynnissä laaja toimitus Kiinaan Chenming Pulp & Paperin uudelle Meilunin tehtaalle ja jatkuvatoimisen esihydrolyysisulfaattikeittimen toimitus Huanggangin tehtaalle.
Lisäksi brasilialaiselle Fibrialle on toimitettu maailman suurin yksilinjaiseen kuitulinjaan pohjautuva tehdas, joka valmistaa eukalyptusmassaa 1,95 miljoonaa tonnia vuodessa. Se on juuri käynnistynyt kolme viikkoa etuajassa Tres Lagoaksen tehtaalla. Andritz toimitti tehtaalle kaikki pääprosessialueet puunkäsittelystä paalaamon loppuun, haihduttamon, soodakattilan ja valkolipeälaitoksen.
Omia prosesseja hiottu
Tuomisen mukaan Andritzin tuloskunnon takana on Service-liiketoiminnan sekä metalliliiketoiminta-alueen suotuisa kehitys ja projektien yksityiskohtien jatkuva hionta.
”Kehitämme jatkuvasti prosessiemme ja toiminnallisten ketjutusten johtamisen suunnittelua. Erityishuomiomme on muun muassa projektien aloituksissa.”
Vaikka laitekokonaisuuksien toimittaminen uudenkaltaiseen biotuotetehtaaseen ei monin osin poikkea muista projekteista, tuo haastetta se, että ollaan uuden edessä. Äänekoskeen verrattavaa tuotannollista ekosysteemiä ei ole muualla vielä olemassa.
Biotuotetehtaankin kaltaisessa uudessa tuotantoympäristössä teknologiatoimittajaa auttaa, että oma suunnittelu on perustaltaan vankalla ja hyvin konseptoidulla pohjalla.
”Siihen kuuluvat esimerkiksi energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisut, ympäristövaikutusten minimointi, vedensäästö ja kemikaalien kierrätysjärjestelmät. Varmalle tekniselle pohjalle on hyvä rakentaa asiakaskohtaisesti räätälöityjä kokonaisuuksia, sillä sellainen kehitys on voimistunut. Kahta samanlaista laitosta ei ole”, Tuominen korostaa.
Pyrkimys materiaalien ja energian säästämisen jatkuvaan kehittämiseen kuuluu olennaisena Tuomisen sanavarastoon.
”Sellutehtaiden energiatehokkuus, kustannuskilpailukyky ja ympäristöystävällisyys ovat tuotekehityksellemme olennaista. Lähtökohtana on ajatuksellisesti koko ajan oltava se, että raaka-aine hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti, sivuvirrat saadaan hyödykekäyttöön ja prosessissa käytettävä energia otetaan talteen mahdollisimman tehokkaasti.”
Hän ottaa esimerkiksi yleistymässä olevan puun kuoresta ja seulomojätteistä saatavan tuotekaasun hyödyntämisen sellutehtaiden meesauuneissa.
”Perinteisestihän uuneissa on käytetty maakaasua tai öljyä. Asiakkaamme käyvät tätä nykyä kuitenkin tarkasti läpi mahdollisuudet sivuvirtana syntyvän kuoren hyödyntämiseen energiantuotannossa. Se on ympäristöllisestikin ajatellen tärkeää.”
Tuomisen mukaan erityisesti biotalouden näkökulmasta on puolestaan ilahduttavaa, että selluntuotannossa siirrytään entistä enemmän liukoselluun:
”Tuotanto kasvaa nopeasti ja raaka-aineena liukosellu avaa biotalousinnovaatioille aivan uusia mahdollisuuksia.”
Andritz Oy
- sellu- ja paperiteollisuuden järjestelmien, laitteiden ja palvelujen toimittaja
- tuotealueina puunkäsittely, kuituprosessit, kemikaalientalteenotto ja massankäsittely
- myös erilaisia biomassakattiloita ja kaasutuslaitoksia energiantuotantoon
- henkilöstömäärä noin 1 200
- osaamiskeskukset Kotkassa, Lahdessa, Savonlinnassa, Varkaudessa ja Tampereella. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Helsingissä.
Teksti Jaakko Liikanen
Kuva Metsä Group
