Energiamarkkinoiden näkymistä ja energian riittävyydestä tulevana talvena alustanut Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä huvitti yleisöä tunnustamalla, että hän yrittää vältellä vastaamista siihen, riittääkö energia ensi talvena.
Olennaista hänestä on ymmärtää, että kyseessä on pohjimmiltaan kaasukriisi. Sen valmistelu alkoi jo ennen sotaa, kesällä 2021, jolloin Venäjä alkoi valmistella energiakriisiä hajottaakseen EU:n yhtenäisyyttä.
– Kaasukriisi kääntyi sittemmin myös sähkökriisiksi. Meilläkin sähkön hintaan vaikuttaa se, että emme tuota kaikkea tarvitsemaamme sähköä itse.
Kriisistä selviytymistä määrittää Leskelän mukaan se, onko oma maa superpallo vai pehmopallo. Suomi on Leskelästä pehmopallo, joten pomput tasaantuvat suhteellisen nopeasti. Superpallomaisuus vaivaa lähinnä vahvan kaasuriippuvuuden maita.
Apulaisprofessori Simon Michaux Geologian tutkimuskeskuksesta tarjosi karvasta kalkkia kaikille, jotka ajattelevat vihreän siirtymän odottavan nurkan takana. Hänen mukaansa olemme pahasti myöhässä, siirtymä fossiilisiin polttoaineisiin pohjaavasta järjestelmästä kohti vihreän teknologian ratkaisuja olisi pitänyt aloittaa jo 30 vuotta sitten. Nykyiset mineraalivarat eivät riitä fossiilittomaan energiaan pohjaavan infrastruktuurin rakentamiseen. Myöskään biopolttoaineiden tuotanto ei ole skaalattavissa laajasti korvaamaan fossiilinen öljy polttoaineiden raaka-aineena.
Skenaarioina hyvät pahat ja rumat
Nordic West Officen toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä pohti geopolitiikan vaikutuksia Euroopan teollisuuspolitiikkaan ja vihreään siirtymään. Polku huomiseen löytynee skenaarioista good, bad tai ugly.
Kaksi ensimmäistä johtavat kohti vihreää siirtymää, good nopeasti, bad hitaammin. Ugly on täydellinen myrsky, jossa kaikki leviää geopoliittisessa väännössä, eikä vihreää siirtymää tule.
”Gamechanger” voi olla puolestaan esimerkiksi se, kuka on USA:n seuraava presidentti.
Suomen on Penttilän mukaan joka tapauksessa pidettävä huolta teollisuuspolitiikastaan, joka määrittelee uudella tavalla julkisen vallan ja yritysten välistä yhteistyötä.
– Teollisuuspolitiikka tulee takaisin, tosin aivan erilaisena kuin aiemmin harjoitettu. Mutta uusi teollisuuspolitiikka tarvitsee tuekseen myös vahvaa innovaatio- ja elinkeinopolitiikkaa.
Joustavuuden ja optimoinnin tarvetta
Johtaja Jenni Patronen AFRY:lta pohti siirtymää vihreään teknologiaan ja miten se Suomessa mahdollistetaan. Esimerkiksi sähköjärjestelmät vaativat aivan uudenlaisiakin teollisia investointeja, sillä joustavuuden kannalta olennaista sähkön varastointikapasiteettia ei ole.
Energiaoptimoinnin mahdollisuuksista volatiileilla energiamarkkinoilla puhunut UPM Energyn ”Beyond Spot”-tiimin johtaja Anne Särkilahti korosti tarkkaa sähkönkäytön valvontaa. Välineistö siihen on jo olemassa eikä käyttökään ole vaikeaa. Syvälle yrityksen tuotantosuunnitteluun vietyä sähkönkäytön optimointia ei ole aiemmin tarvinnut miettiä mutta nyt se kannattaa, kun sähkön pörssihinta vaihtelee voimakkaasti.
– Mallintakaa sähkönkäyttöprosessinne ja liittäkää se digitaaliseen järjestelmäämme. Se voi säästää paljon rahaa. Kyseessähän ei ole varsinaisesti tekninen haaste vaan ajatteluntavan muutos.
Biohiiltä ja akkumateriaaleja
Metsäteollisuuden sivutuotteena saatavan biohiilen mahdollisuuksista fossiilisen hiilen korvaajana puhunut VTT:n tutkimusprofessori Pertti Koukkari viittasi myös biohiilen tuotannollisiin sovelluksiin.
Niitä seuraavaksi esittelikin Stora Enson Sunilan tehtaanjohtaja Timo Tidenberg. Kotkan Sunilassa vuonna 2021 aloittanut pilottilaitos valmistaa muun muassa ligniinipohjaista hiiltä. Sillä korvataan akkujen valmistuksessa nykyisin käytettävää synteettistä grafiittia.
Selluntuotannon sivuvirtana syntyvälle ligniinille on etsitty hyödyntämiskohteita jo vuosikymmenet. Nyt niitä alkaa löytyä.
– Sitähän on pitkään sanottu, että ligniinistä voi tehdä kaikenlaista paitsi rahaa, Tidenberg totesi.
Syysseminaarin yhteydessä pidettiin myös PI:n syyskokous, jossa käsiteltiin katsaus yhdistyksen toimintaan, jäsenasiat sekä jaettiin tunnustuspalkinnot ja stipendit.
***
Tieto lisää kiinnostusta
Korkeakouluopiskelijat tulivat UPM:n Biofore -talolle tehdyn vierailun jälkeen Pikku-Finlandiaan Group Coaching -tilaisuuteen, jossa Sulzerin ja Metsä Springin edustajat esittelivät heille yhtiöidensä toimintoja.
Oulun yliopistossa prosessitekniikkaa opiskeleva Meri Pekki piti muun muassa Metsä Springin toiminnan esittelystä. Startup-yhtiöihinkin sijoittava Metsä Groupin innovaatioyhtiö vaikutti mielenkiintoiselta.
Aallossa puunjalostustekniikkaa opiskelevan Helena Sivulan mielestä tällainen vuorovaikutus yritysten kanssa on yleisestikin keskeistä, että kiinnostus herää.
Myöskin Aallossa puunjalostustekniikkaa opiskeleva Ilmari Hieta kehui oheisohjelman UPM-ekskursiota.
– Vierailulla pääsi syvemmälle sisään yhtiön toimintaan ja tuotteisiin.
Tampereella biotuotetekniikkaa opiskelevan Emilia Hiltusen mukaan opiskelijan näkökulmasta on mukavaa, että myös PI pitää yhteyttä.
– PI:n edustajat kävivät äskettäin Tampereella kertomassa meille toiminnastaan. Se on minusta sopivaa kynnyksen madaltamista.
Teksti: Jaakko Liikanen
Kuvat: Jari Härkönen
