Kun Sari Pajari-Sederholm siirtyi maaliskuussa 2020 etätöihin kotikonttorille, Metsä Boardin 100–150 matkapäivää vuodessa tehneen myynti- ja markkinointijohtajan matkat päättyivät kuin seinään. Tämän vuoden toukokuussa hän siirtyi Metsä Groupin strategiajohtajaksi, joten paluuta vastaavaan ei ole tiedossa jatkossakaan.
Uudessa tehtävässään Pajari-Sederholm pääsee yhdistämään kaikkea sitä, mihin on uransa aikana kasvanut: taustalla on vankka kokemus johtotehtävistä, metsäteollisuudesta ja tietotekniikasta.
”Olen todella innoissani, sillä toimintaympäristössä tapahtuu paljon, mikä tuo positiivisen haasteen. Tuskin koskaan on esimerkiksi metsien käytöstä puhuttu uutisissa niin paljon kuin nyt”, hän sanoo.
Ajattelu on pitänyt kuitenkin kääntää uuteen asentoon.
”Operatiivisessa tehtävässä vastuulla on se, että joka kuukausi yläriville tulee se summa mikä pitikin. Päätöksiä tehdään ja muuttuviin tilanteisiin reagoidaan nopeasti. Strategiaa taas katsotaan vähintään kymmenen vuoden päähän.”
Työ perustuu hiljaisiin signaaleihin.
”Signaaleja on ilmassa jo hyvinkin kymmenen vuotta ennen kuin jotain tapahtuu. Pitää vain arvioida, mitkä niistä todennäköisimmin toteutuvat, ja miltä maailma silloin näyttää.”
Sinänsä johtaminen on aina johtamista.
”Aina pitää olla suunnitelma ja varasuunnitelma. Strategiaakin reivataan koko ajan ja arvioidaan, miten toimintaympäristön muutokset vaikuttavat tulevaisuuteen. Ratkaisuja ongelmiin etsitään aktiivisesti, sillä maailman muuttuessa ei kannata jarrutella.”
Koko puu käytetään
Sari Pajari-Sederholm valmistui selluteknologian diplomi-insinööriksi syvimmän laman aikaan 1990-luvun alussa. Metsäteollisuudesta puhuttiin silloin auringonlaskun alana.
”Minulla oli vankka perususko siihen, että puu tuo jatkossakin Suomen kilpailukyvyn. Liiketoiminnanhan pitää aina perustua vahvuuksille, ja puu kasvaa täällä. Me olemme myös panostaneet metsien hoitamiseen ja siihen liittyvään teknologiaan.”
Nyt kun metsäteollisuutta pidetään oikeutetusti biotalouden edelläkävijänä, raaka-aine, pohjoinen puu, on edelleen kaiken perusta.
”Metsät kasvavat hyvin, kun niitä hoidetaan, ja koska on puuta käyttävää teollisuutta, metsiä hoidetaan. Kyseessä on positiivinen kehä, mutta tätä pitää viestiä aktiivisesti.”
”Kun puu sitten kaadetaan, me varmistamme, että se käytetään kokonaan. Tukista tehdään sahatavaraa, joka menee pitkäkestoisiin tuotteisiin. Loput käytetään kuitupuuna, josta tehdään sellua ja fossiilisten materiaalien korvaajia. Mitään ei heitetä hukkaan.”
Toisekseen Pajari-Sederholm korostaa, että ensikuitu on arvokas materiaali, joka kiertää monta kertaa.
”Vaikka keskitymme ensikuituun, olemme teollisuutena hienosti osa kiertotaloutta, ja kuitua käytetään ja kierrätetään mahdollisimman pitkään.”
Kestävää kasvua
Metsä Groupin strategian ytimenä on suomalaisen metsän arvon lisääminen. Kaikki viisi liiketoimintoa jalostavat puuta, mutta hyvin erilaisille segmenteille. Yhteinen nimittäjä on globaali markkina.
”Yhteistä on myös halu kasvaa kestävästi yhdessä asiakkaiden kanssa. Haluamme tukea biotaloutta, uusiutuvien raaka-aineiden käyttöä ja resurssitehokkuutta”, Pajari-Sederholm luettelee.
Globalisaatio ja urbanisaatio ovat megatrendejä, joiden myötä yhä enemmän ihmisiä asuu kaupungeissa pienissä yksiköissä, ja esimerkiksi pieniä elintarvikepakkauksia tarvitaan entistä enemmän.
”Kierrätyksen rinnalle trendiksi on noussut tuoteturvallisuus, sillä erityisesti ruokapakkausten osalta puhtaus on entistä tärkeämpää.”
Suurilla elintarvikebrändeillä taas on kunnianhimoiset tavoitteet biohajoavuuden suhteen.
”Sitä kautta iso muutos tulee.”
Samalla pitkäaikaisesti hiiltä sitovien mekaanisten puutuotteiden näkymät vahvistuvat entisestäänkin kun haetaan nykyistä ympäristöystävällisempiä rakentamisen ratkaisuja.
”Minusta on hieno juttu, mitä metsäteollisuus tekee tällä hetkellä ja miten tärkeä se on Suomelle. Potentiaalia on edelleen valtavasti, ja olen ylpeä sitä, että olemme osa ratkaisua emmekä ongelmaa.”
