Puu on rakennusmateriaalina tuttu, pidetty ja perinteinen. Sen hyvät ominaisuudet tunnetaan. Silti puun käyttö etenkin kerrostalorakentamisessa vaatii jatkuvaa ja sinnikästä päättäjien vakuuttamista ja aktiivista faktojen esille nostamista.
Puutuoteteollisuus ry:n toimitusjohtaja Matti Mikkola tietää mistä puhuu. 1990-luvulta puuteollisuuden palveluksessa ollut ja nyt seitsemättä vuotta alan edunvalvojana toimiessaan hän on tottunut latelemaan perusteltuja vastauksia puurakentamiseen liittyviin virheellisiin uskomuksiin.
”Aivan ensimmäisenä kyseenalaistetaan yleensä edelleenkin paloturvallisuus. Puukerrostalo varustetaan aina automaattisella sammutusjärjestelmällä. Lisäksi puukerrostalon rakenteet mitoitetaan ja varustellaan mahdollinen palotilanne huomioiden. Puurakenteinen kerrostalo onkin palotilanteessa henkilöturvallisuuden osalta betonitaloa moninkertaisesti turvallisempi. Toinen kysymys koskee usein pitkäaikaiskestävyyttä. Oikein rakennettu puutalo ei mätäne eikä lahoa ennen aikojaan. Vanhin edelleen käytössä oleva puurakennus on valmistunut 600 vuotta jKr. Japanissa. Suomessakin on hyvässä kunnossa oleva 1600-luvulla rakennettu kirkko. Puurakennus kestää siis varmasti sen sata vuotta mikä yleisesti asetetaan rakennuksen tekniseksi iäksi. On myös syytä muistaa, että jos rakennuksessa sattuu vesivahinko ja kosteutta pääsee rakenteisiin, puukerrostalon vesivahingon korjaus – rakenteen avaaminen, kosteuden lähteen poistaminen, rakenteen kuivaaminen ja sulkeminen – on nopeampaa kuin hankalammin kuivuvassa betonissa”, Mikkola sanoo.
”Jotkut pitävät puurakentamista myös kalliina. Kun puurakentamista viedään aktiivisesti eteenpäin, päästään entistä parempaan kustannustehokkuuteen tuotantoprosessien kehittymisen myötä. Näinhän on esimerkiksi omakotirakentamisessa tilanne jo nyt.”
Puuhun uskotaan
Puurakennuksista pidetään ja puuta rakastetaan sekä tavallisten ihmisten, asukkaiden että päättäjien taholla. Pientalopuolella puurakentamisen osuus Suomessa on melkein 90 prosenttia. Sen sijaan julkisessa rakentamisessa puun osuus vuonna 2019 oli vain 15 prosenttia, varaa olisi paljon suurempiinkin lukemiin.
Julkisella puolella esimerkiksi kouluissa sekä hoiva- ja päiväkodeissa puun käyttö rakentamisessa on hyvällä mallilla. Mikkolan mukaan päätöksentekoprosesseissa kuuluu vahvasti kuntalaisten ääni. Sen sijaan kerrostalojen rakentamisista eivät päätä asukkaat, vaan rakennuttajat.
Puutuoteteollisuus teki vuodenvaihteessa kuntapäättäjäkyselyn, johon tuli nelisensataa vastausta. Vastaajista noin puolet oli poliittisia vaikuttajia ja toinen puoli virkamiehiä. Tutkimus paljasti, että 90 prosenttia päättäjistä yli puoluerajojen oli sitä mieltä, että puu on hyvä rakennusaine. Mikkolaa tulos ei yllättänyt.
”Tässä tulevat vastaan totutut tavat. Vaikka tunnetaan puurakentamisen hyvät puolet, sen terveysvaikutukset, turvallisuus ja viihtyminen, ollaan vanhojen tottumusten vankeja. Julkisessa rakentamisessa mennään vähän turhan helposti samoilla kaavoilla kuin aiemminkin”, hän toteaa.
”Totta kai uudet käytänteet ja rakennustavat vaativat vähän erilaisten toimintojen käyttöönottoa ja ajatusmallin muutosta. Mutta se ei ole mitenkään ylivoimaista eikä hankalaa. Tämän takia meidän pitää rummuttaa argumentteja puurakentamisen puolesta. ”
Selvät tavoitteet
Mikkola itse uskoo vuoteen 2025 rakentamiselle asetettujen ympäristökriteereiden ohjaavan vahvasti materiaalivalintoja puun suuntaan. Puurakentaminen tuottaa rakentamisvaiheessa 30 prosenttia vähemmän päästöjä kuin betonirakentaminen. Koko elinkaariajattelussa puurakentaminen leikkaa päästöjä jo merkittävän määrän.
”Ympäristövaikutukset tulevat rakentamisen säädöksiin vuoteen 2025 mennessä, eli nyt tarvitaan kaikkien osapuolten toimenpiteitä. Myös perinteisesti aika hitaasti liikkuva iso rakennusteollisuus on jo lähtenyt toteuttaman tähän vaadittavia toimenpiteitä. Kyllähän muutos nopeutuu kun isommat rakennusyrityksetkin lähtevät tähän mukaan”, Mikkola toteaa.
”Hallitus on asettanut julkiselle puurakentamiselle selvät tavoitteet. Vuoteen 2025 julkisten rakennusten osuus tulisi olla 45 prosenttia, mikä on aika paljon enemmän kuin tänään. Kerrostalorakentamisessa puun markkinaosuus nousee maltillisemmin. Kun samanaikaisesti tuotantopuolella kehitetään teollisen esivalmistuksen tuotantoprosesseja ja kustannustehokkuutta – ja sitä kautta tuottavuutta ja kilpailukykyä – uskon, että myös kerrostalorakentamisessa päästään vähintään 15 prosenttiin 5–10 vuoden sisään.”
Tekemisen paikka
Puurakentamisen kasvun tavoitteen lisäksi on toinen, vielä merkittävämpi tavoite, jonka eteen todellakin kaikkien on toimittava. Matti Mikkola muistuttaa, että Suomessa tarvitaan juuri nyt nopeita ratkaisuja ja oikeita tekoja, että päästään vuoteen 2035 mennessä yhteiseen päästötavoitteeseen: hiilineutraaliuteen.
”Puutuoteteollisuus on vahvasti vientiorientoitunutta, noin 70 prosenttia tuotannosta lähtee maailmalle. Kaikkien alan toimijoiden on nyt aika ryhtyä tehostamaan uusia, ympäristövaikutuksiltaan hyviä tapoja ja toimintamalleja. Tässä on vielä paljon tekemistä, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa.”
