Sierilän viimeinen vuosi oli dramaattinen. Viime kesänä ystäväpiirissä juhlittiin hänen 90-vuotispäiväänsä, ja seuraavana päivänä hänen vaimonsa kuoli. Pentti ja Maija Sierilä olivat naimisissa 57 vuotta, ja heille syntyi kaksi lasta Pia ja Jani. Kolme lastenlasta ja yksi lapsenlapsenlapsi täydensivät perheen.
Sierilä oli kotoisin Rovaniemeltä, jossa hänen isänsä Jooseppi Sierilä työskenteli Veitsiluoto-osakeyhtiön puunhankinnassa. Lapista oli peräisin Sierilän arvostava, vähän romanttinenkin suhtautuminen raakaan metsätyöhön.
Sierilä kirjoitti ylioppilaaksi 1953 ja valmistui diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta 1959. Teekkariaikoja ja niihin liittyviä sitsilauluja hän muisteli sairasvuoteelle asti.
Valmistumisensa jälkeen Sierilä meni töihin Imatralle Enso-Gutzeitin Kaukopään tehtaille. Erityisen ylpeä hän oli siitä, että Kaukopää siirtyi ensimmäisten joukossa tietokoneohjattuun tuotantoon. Sierilä oli hankkeen vastuujohtaja.
Enso-Gutzeitin johdossa oli monenlaista ristivetoa, mikä kannusti hakeutumaan Metsäteollisuuden keskusliiton palvelukseen. Siellä Sierilän vastuulla oli mm. alan yhtiöiden yhteistoiminta. Tutkimus- ja korkeakoulupolitiikassa aloitettiin yhteistyö yritysten ja korkeakoulujen kesken.
Metsäteollisuuden edustajana Sierilä osallistui Suomen ja Neuvostoliiton väliseen tieteellis-tekniseen yhteistyöhön. Jälkeenpäin hän ihmetteli, miten hän selvisi matkoista hengissä; neuvostoliittolaisten pöytätavat kun olivat varsin raskaita.
Metsäteollisuudelle energian hinta on aina ollut merkittävä asia. Alan järjestöksi yhtiöt perustivat Teollisuuden energialiiton (Teli), jota johtamaan Sierilä valittiin vuonna 1992. Järjestö lobbasi viidettä ydinvoimalaa, mutta hanke kaatui eduskunnassa keskustalaisen kansanedustajan Matti Vanhasen ponteen. Sittemmin Sierilä sai hyvityksen, sillä nyt ydinvoimaa kannattavat myös vihreät. Teollisuuden järjestöjen jälkeen Sierilä siirtyi Pohjolan Voiman palvelukseen 1996–1997.
Tohtoriksi Sierilä väitteli teollisuuden strategioista 1991. Hänet nimitettiin professoriksi Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon, jossa hän opetti teollisuustaloutta ja energiataloutta.
Sierilä osasi yhdistää työn ja harrastuksen. Hän oli intohimoinen tenniksen ystävä. Monet silmäätekevät pelaavat tennistä, jolloin oli luontevaa kutsua heitä pelaamaan. Sen jälkeen oli helppo puhua asiaakin.
Sierilä opetti kavereilleen yhden käden yläkierrerystyä, joka on kaunis mutta vaikea lyönti. Hän osallistui menestyksellä veteraanien tenniskisoihin ja kävi katsomassa huippuotteluita mm. Pariisin avoimissa ja Wimbledonissa Lontoossa. Sierilä oli Suomen Senioritennis ry:n perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja.
Jyrki Iivonen, Pertti Laine, Jukka-Pekka Ranta.
Kirjoittajat ovat Pentti Sierilän ystäviä
