Useissa yrityksissä pakkausdesignia luotsanneen Ilkka Harjun mukaan pakkaus voi muotokielellään ja haptisilla ominaisuuksillaan aisteja houkuttelevana olla osa tuotemediaa, sillä se rakentaa mielikuvaa itse tuotteesta.
Haptisuudessa on kyse siitä, miltä pakkaus tuntuu ja millainen mielikuva sen koskettamisesta tulee. Myös sillä voi olla merkitystä, loksahtaako pakkaus avattaessa, sillä kaikki aistit vaikuttavat brändipakkauksesta saatavaan kokemukseen.
”Toisaalta pakkaus voi olla myös pelkkä kääre. Esimerkiksi jotain arvokasta kannattaa joskus pakata yksinkertaiseen kuljetuslaatikkoon, ettei kiinnitetä turhaan huomiota siihen, että pakkaus sisältää jotain todella arvokasta. Tämä ajatus saattaa korostua verkkokaupan kasvaessa, ja näissä tapauksissa sen sijaan keskitytään varsinaiseen tuotepakkaukseen.”
Metsäteollisuuden tuotannolliset mahdollisuudet ja materiaalinen ymmärrys yhdistettynä hyvään pakkaussuunnitteluun ja design-ajatteluun luovat Harjun mukaan edellytyksiä valmistaa pakkauksia, jotka puhuttelevat kuluttajia luonnollisuudellaan ja aitoudellaan.
Harju korostaa, että pakkausten merkitys ymmärretään metsäteollisuudessakin tänä päivänä hyvin.
Hänellä on itselläänkin iso rooli tuon ymmärryksen rakentamisessa. Harju siirtyi tammikuun lopulla 2018 Metsä Boardin palvelukseen, vastuualueenaan Metsä Boardin pakkauksiin liittyvä design ja pakkausinnovoinnin kehittäminen.
Käyntikortissa lukee nyt Packaging Services Director, EMEA.
”Työnkuvaani kuuluu myös pakkauksiin liittyvä kuluttajakäyttäytymisen ymmärryksen vahvistaminen sekä brändin omistajien että tuotantosuunnan konvertoijien keskuudessa.”
Ennen nykyistä pestiään hän työskenteli Starcke Oy:ssä, ja sitä ennen muun muassa UPM:llä, Stora Ensolla ja Pyroll Oy:ssä.
Puu taipuu moneksi
Harju korostaa, että kuluttajakäyttäytymisen ymmärryksen nimissä metsäteollisuuden on ennen muuta tärkeää käsittää mahdollisuudet, joita puu raaka-aineena tarjoaa.
”Alan teollisuuden on todella tunnettava raaka-aineensa ja siitä kehitettävät materiaalit sekä niiden jalostusmahdollisuudet. Kartongeissa on eroja siinä, mihin loppukäyttöön ne on suunnattu. On tiedettävä, kuinka paljon eri kartonkilajeista saadaan irti muun muassa vaativia erikoisefektejä varten.”
Tietämystä ja ymmärrystä tarvitaan myös siksi, että maailmassa on roppakaupalla suuria haasteita, jotka aiheuttavat ihmisille huolta. Näin biomateriaaleihin liittyvät ominaisuudet, kuten puhtaus, eettisyys ja kestävyys sopivat hyvin markkinoinnillisiksi argumenteiksi.
Se ei silti yksin riitä, vaan lisäksi tarvitaan design-ajattelua. Täytyy ymmärtää brändejä ja luoda tiivis suhde brändinomistajiin, jotta asioita voidaan kehittää yhdessä.
Puu, kartonki ja vaneri ovat materiaaleina hyviä – keveitä, lämpimiä, luonnollisia ja kädessäkin mukavan tuntuisia.
”Kilpailu maailmalla kiristyy, ja pakkauksilla on markkinoinnissa sekä huomioarvon saamisessa entistä suurempi merkitys. Eri kartonkilajien ominaisuuksien kehittäminen tarjoaa uskomattoman pelikentän.”
Digitaalisuus apuna
Digitaalisuuden nykymerkitys pakkauksissa ja niiden suunnittelussa saa Harjun mietteliääksi.
”Se on käsitteenä tehnyt tuloaan jo niin pitkään, etten välttämättä usko kaikkien sovellusten nopeaan yleistymiseen.”
Esimerkiksi hän nostaa QR-koodin, jonka läpilyönti pakkauksissa on jäänyt näkemättä, vaikka siitä on puhuttu jo kymmenen vuotta.
”On syytä muistaa, että pelkässä kartongissa on brändinäkökulmasta vielä paljon hyödynnettävää ja kehitettävää, eikä siihen tarvita digitaalisuutta.”
Potentiaalisina Harju näkee älypakkaukset, joissa digitaalisuutta hyödynnetään entistä laajemmin.
”Uskon silti, että digitaalisuuden olennaisin hyödyntämistapa pakkauksissa liittyy lähitulevaisuudessa logistiikkaan ja varastojen hallintaan sekä aitouden varmistamiseen. Tällaisille todennukseen liittyville sovelluksille uskon olevan pian kysyntää, sillä tuoteväärentäminen yleistyy voimakkaasti.”
Teksti Jaakko Liikanen
Kuva Jari Härkönen
