Joni Salmi katsoo kohti kameraa ja hymyilee.

Oppisopimus ei ojaan kaada

1,5–2 vuotta kestävä oppisopimuskoulutus alkaa yleensä loppusyksystä tai alkuvuodesta. Koulutuksiin voi kuitenkin hakea ympäri vuoden.

Moniosaajia tarratehtaalle 

UPM Raflatacilla Tampereella aloitti marraskuun alussa kymmenen oppisopimuskoulutettavaa, ensimmäistä kertaa. 

”Sijaintimme on hyvä ja olemme saaneet aiemmin osaajia lähialueelta pääsääntöisesti kausityöntekijöistä. Oppisopimuskoulutus on kuitenkin nyt jatkoa syventyneelle oppilaitosyhteistyöllemme. Haluamme sisään uutta väkeä oppimaan kokeneelta henkilöstöltämme, osin varautuaksemme eläköitymiseen”, sanoo tehtaanjohtaja Joni Salmi 

Tampere on UPM Raflatacin ainoa tehdas Suomessa. Työntekijöitä on noin sata. Erikoistehdas valmistaa pieniä eriä laajalle asiakaskunnalle. 

”Meillä on kuusi erilaista tarrapäällystyskonetta sekä liiman valmistusta ja varastotoimintoja. Työt vaihtuvat usein. Moniosaaminen tarkoittaa meillä sitä, että henkilöstö liikkuu joustavasti eri toiminnoissa.”

Tehtaanjohtaja odottaa tulevaa kiinnostuneena. 

”Meidän pitää olla täysillä tässä mukana, jotta oppisopimuskoulutettavat saavat tästä kaiken irti ja hyvän startin työelämään UPM Raflatacilla. Tämä on hyvin mielenkiintoista.” 

Insinööristä oppisopimuskoulutettavaksi

 Kone- ja tuotantotekniikan insinööriksi (AMK) kesäkuussa valmistunut Miikka Myllykangas muutti Raahesta Tampereelle ja aloitti oppisopimuskoulutuksessa UPM Raflatacilla marraskuun alussa. 

”SSAB:lla olin jo työnjohdon ja suunnittelun tehtävissä, mutta halusin käytännön työhön. Eikä aiemmasta koulutuksesta haittaa täälläkään ole. ”

AMK:ssa sai paljon hyödyllistä tietoa. 

Miikka Myllykangas katsoo kohti kameraa.
Miikka Myllykangas (Kuva: UPM)

”Koulutus oli kuitenkin laajaa ja varsinainen oppi tuli töissä. Tajusin, että haluan oppia mieluummin työnteon kautta, nyt siis erityisesti ammattitaitoa osoittavien näyttöjen kautta. Laaja-alaisuus työtehtävien hallinnassa on se, mihin täällä pyritään.” 

Vuoden 2024 lopulla operaattoriksi valmistuva Myllykangas ei etukäteen tiennyt UPM Raflatacista paljoakaan.

”UPM oli tuttu, muttei tämä tarrapuoli. Tämä tuntui kuitenkin hyvältä. Mukavaa on sekin, että Raflatac hyödyntää tuotteissaan myös puupohjaisia materiaaleja.”

Haastatteluhetkellä takana on vasta kaksi työpäivää, joten Myllykangas ei pidä itseään minään työpaikkatietäjänä. 

”Ensimmäinen oli vielä seisokkipäivä, jolloin tehtiin huoltoja. Toisena jo ajettiin, opiskelen ensin tehtaan suurinta laminointikonetta. Ehdin jo oppia, että tarkkaan on tiedettävä, mitä milloinkin tekee.”

Kartonkitehtaan moniosaajaksi 

 Oppisopimuskoulutuksen tammikuussa 2022 aloittanut Mari Ryytty arvostaa tekemällä oppimista.

”Kun oppii uutta ja saa uuden ammattinimikkeen ja palkkaakin, niin se sopii minulle hyvin.”

Metsä Boardin Simpeleen kartonki­tehtaalla oppisopimuskoulutuksessa oleva Ryytty valmistuu operaattoriksi keväällä 2023. 

Massaosastolla parhaillaan työskentelevän Ryytyn koulutukseen kuuluu työskentely kuorimossa ja hiokkeen valmistuksessa. 

Mari Ryytty katsoo kohti kameraa.
Mari Ryytty (Kuva: Metsä Board)

23-vuotias Ryytty opiskeli alkujaan merkonomiksi, mutta kolme vuotta kaupan töissä riitti. 

”Suoritin aikuiskoulutuksena prosessinhoitajan perustutkinnon. Viime kesänä olin jo kesätöissä Simpeleellä kartonki­koneen pituusleikkurilla. Työkaverit olivat mukavia ja pienehkö tehdaskin työpaikkana kiva.”

Metsäteollisuudessa häntä kiinnostavat erityisesti hyvät työmahdollisuudet Kaakonkulmalla. 

”Asun Imatralla, joten työmatkaa tulee yli 50 kilometriä suuntaansa. Viihdyn kuitenkin Simpeleellä. Ja onhan täälläpäin metsäteollisuutta muutenkin paljon. Arvostan myös alan uusia, kestävän kehityksen mukaisia tuotteita.” 

Näytettävää osaamista

 Roosa Lantto ja Roman Reijonen aloittivat noin kaksi vuotta kestävän oppisopimuskoulutuksensa Stora Enson Imatran tehtailla tammikuussa 2022. Molempia kiinnostaa oppiminen käytännön kautta. 

Lantto on peruskoulutukseltaan autonasentaja, Reijonen prosessinhoitaja.  

Roman Reijonen katsoo kohti kameraa.
Roman Reijonen (Kuva: Stora Enso)

”Tämä on paljon syvemmälle menevää oppimista kuin ammattikoulussa, jossa tein vain kolmen kuukauden työharjoittelun. Täältä saa näyttöjen kautta itselleen laajan ammattitutkinnon. Opiskelumotivaatiota tietenkin nostaa myös korvaus työstä, jota ammattikoulun harjoittelussa ei saanut”, Reijonen sanoo. 

Lanton mukaan mahdollisuus päästä itse pohtimaan ja valitsemaan koulutuksensa osia ja suoritettavia näyttöjä on hieno. 

”Räätälöidyssä opintosuunnitelmassani kävin ohjaajani kanssa läpi, millaiset työtehtävät parantaisivat monipuolisuuttani. Nyt olen tuotevarastolla töissä. Sitä tukevia toimintoja ovat kunnossapito ja pakkaustoiminta. Tällä hetkellä olen osana koulutusta työharjoittelussa kunnossapidossa,”

Reijonen kouluttautuu kartonkikoneen alkupään operaattoriksi. Hän on valinnut ohjaajansa kanssa yhdeksi näytöksi myös työpaikkaohjaajan koulutuksen. 

”Se on käytännössä uuden työntekijän ohjaamista. Hyvin mielenkiintoista.”

Lanton mukaan metsäteollisuuden rooli erityisesti muovin käytön vähentämisessä on osa alan mielekkyyttä. 

”Etenemismahdollisuuksia on paljon. Työn kautta pääsee eteenpäin, jos asenne on kunnossa ja kiinnostusta alaa kohtaan riittää.”

Teksti: Jaakko Liikanen

 

Uusimmat