Suuryritysten ulkomaille investoinnin järkevyyden tiivistää Stora-Enson Suomen puunhankinnan viestintäjohtaja Satu Härkönen:
”Ulkomaille investoinneista on hyötyä tietysti siellä työskenteleville suomalaisille. He oppivat toimimaan kansainvälisillä työmarkkinoilla ja lisäävät koko Suomen puunjalostusalan osaamista.”
”Mutta kyllä Stora-Ensokin hyötyy ulkomaan-toiminnoista. Me opimme yrityksenä samaa; toimimaan toisissa maissa ja toisissa kulttuureissa oikein ja tehokkaasti”, Härkönen toteaa.
Ammattitaito lisääntyy
TKK:lla Otaniemessä 2002 opiskelleessaan Jukka Helttunen otti kaverinsa kanssa vastaan Puunjalostuskillan harjoittelupaikan Etelä-Afrikan Durbanissa.
Sellutekniikan – nykyisin biotuotetekniikan – tuleva diplomi-insinööri tutustui työelämään ja kustansi matkan omasta pussistaan.
”Se oli hyvä reissu, sillä halusimme nähdä vähän maailmaa. Itsetuntokin nousi, kun saimme Mondi Paperin prosesseja parannettua ja kiitostakin tuli”, Helttunen muistelee.
Durbanin ja opintojen jälkeen vuodesta 2006 hän on ollut Stora-Enson mies; ensin Varkaudessa ja sitten Uruguayssa 2012–2015 käyttöpäällikkönä, vuosi Suomessa Imatralla käyttöpäällikkönä ja nyt tuotantopäällikkönä Uruguayissa Stora-Enson puoliksi omistamassa Montes del Platassa.
”Uutta tehdasta oli kiva käynnistää, vaikka se oli paljon rankempaa, kuin olin kuvitellut. Keikka venyi, mutta perheen kanssa reissu sujui kuitenkin hyvin.”
Helttunen kertoo oppineensa koko ajan uutta.
”Ei sellun keitto eukalyptuksesta ole sama kuin koivusta, vaikka ne ovat molemmat lyhytkuituisia.”
Muitakin hyötyjä ulkomailla työskentelystä on ollut:
”Espanjan kieli on tullut tutuksi ja perheeni kanssa olemme saaneet uusia ystäviä. Ammattitaito on lisääntynyt ja myös se on kirkastunut, ettei ole vain yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita”, Helttunen pohtii.
Ongelmanratkaisutaidot kohenevat
Sami Mäntynen on kiertänyt maailmaa lähinnä kattiloiden asennuksissa 20 vuotta. Nyt ankkuri on pohjassa Chilen Concepciónissa, 500 kilometriä Santiagosta etelään.
”Varmasti tärkein ulkomailla projektitöistä saavutettu hyöty on ongelmanratkaisu- ja paineensietokyky. Työssä on tekemisen meininki: eteenpäin on mentävä, vaikka kuinka tulisi lunta tupaan. Maailmalla näkee ja kokee aina uutta.”
Euroopassa Espanja ja Suomi ovat olleet kääntöpisteitä, mutta tie on vienyt muun muassa Indonesiaan.
”Vaimoni ei halunnut enää matkoja, eikä oikein viihtynyt Indonesiassa. Teimme viimeiseksi keikan Äänekosken sellutehtaan uusimisessa, ja sitten aukesi Kymsol SpA:n operatiivisen johtajan paikka, joten jäimme toiseen kotiimme, Chileen”, Mäntynen toteaa.
Mäntynen on uudesta pestistään operatiivisena johtajana maltillisen innostunut.
Chilen Kymsolia on ajettu ylös elokuusta lähtien ja uutta väkeä palkataan, myös paikallisia osaajia. Mäntynen uskoo CNC-työstökoneen voimaan, koska se on ainoa lajissaan mantereen eteläosassa, Mercosur-maissa.
”Työstäminen on lähes 20 kertaa käsityötä nopeampaa. Meidän telineiden rakentaminenkin on 10 kertaa nopeampaa kuin chileläisten”, Mäntynen mainostaa.
Yrityksen kehitys palkitsee
Jukka Heikkinen, Kymsolin chileläisen tytäryhtiön liiketoimintajohtaja johtaja, ei ole ensimmäistä kertaa työasioissa ulkomailla:
”Olen ollut vuodesta 2003 enemmän töissä ulkomailla kuin Suomessa. Täällä olen työskennellyt viimeksi Montes del Platan sellutehtaalla Uruguayssa.”
Kymsol SpA Chilen päämaja on Keski-Chilen Concepciónissa. Kaupungissa on teollisuutta, ja lähistöllä paikallinen sellujätti Arauco uudistaa sellun tuotantolinjaansa Mapa-projektin nimellä noin 2 miljardilla eurolla. Mapa tulee olemaan isompi kuin Äänekosken tai Fray Bentosin sellutehdas.
Suomalais-norjalainen Kymsol on ISS-toimija teollisessa eristämisessä (insulation), telinepalveluliiketoiminnoissa (scaffolding) ja pintakäsittelyissä (surface treatment). Tähtäimessä on 10–15 miljoonan euron miljoonan euron vuotuinen liikevaihto.
”Meillä on kokemusta isojen sellutehtaiden rakentamisesta ja käytön aikaisesta kunnossapidosta. Toisaalta meidän tänne pystyttämä CNC-ohjattu esivalmistuskone on ainoa lajissaan Etelä-Amerikan täällä suunnalla.”
”Kone työstää metallia putkieristeen vaippapelliksi tai miksi tahansa tarvittavaksi kappaleeksi ylivoimaisella teholla. Kaikki kappaleet ovat identtisiä”, Heikkinen innostuu.
Tietokoneistettu numeerisen ohjaukseen perustuva laite jatkaa rouskutustaan. Jukka Heikkinen sanoo viipyvänsä Chilessä niin kauan kuin tarvitaan, arviolta 1–2 vuotta, kunnes tuotanto on saatu pyörimään.
Ulkomailla työskentely on tuonut myös henkilökohtaista hyötyä:
”Olen saanut uusia ystäviä, ilman yritys- tai maanrajoja. Työ on kasvattanut rohkeutta ja tuonut iloa siitä, mitä on saatu aikaiseksi. Hienoa on ollut myös seurata läheltä, kuinka pieni konepaja kasvaa merkittäväksi kansainväliseksi ISS-peluriksi.”
Teksti Jaakko Takalainen
Kuva Shutterstock
