Toimimme puolueettomana asiantuntijana mittalaitetoimittajan ja sen asiakkaan välissä”, kertoo toimitusjohtaja Henna Karlsson.
Suomi tarvitsee biotalouden murroksessa kajaanilaisen Prometec Solutions Oy:n kaltaisia yrityksiä. Prosessiteollisuuden asiantuntijayritys on laajentanut toimintaansa myös uusiin biolaitoksiin omaan tuotekehittelyynsä perustuvalla mittauskonseptilla.
Vuonna 2012 perustetun Prometecin liikeidea nousi siitä havainnosta, että tuotantolaitosten mittauslaitteistohankinnat ovat hankalia.
”Tuotantolaitosten ja mittalaitetekniikan väki ei aina ymmärrä toisiaan. Näin vaarana on, että hankitaan vääränlaista mittausteknologiaa. Toimimme puolueettomana asiantuntijana mittalaitetoimittajan ja sen asiakkaan välissä ja kartoitamme mittaustarpeet, olosuhteet ja haasteet, joita prosessissa on. Toisin sanoen sen, mihin prosessin vaatimuksiin hankittavien mittalaitteiden tulisi vastata”, Prometecin toimitusjohtaja Henna Karlsson sanoo.
Liikeideaan kuuluu olennaisesti riippumattomuus erityisesti mittalaitevalmistajasta. Tuotantolaitokselle ryhdytään hakemaan asiakkaan tarpeiden kannalta parasta mahdollista mittalaitetoimittajaa ilman valmiita kytköksiä.
Karlssonin työura pohjaa vankasti puuhun ja paperiin. Kun UPM:n Kajaanin paperitehdas oli lakkautettu, valittiin tehtaalla työskennellyt prosessitekniikan diplomi-insinööri vetämään Metso Automationin kanssa toteutettua mittauslaiteteknologian kehitysohjelmaa. Ohjelma oli osin UPM:n tukea alueelle, josta paperinvalmistus tehtaan lakkautuksen myötä loppui. Ohjelmaa tuki myös Tekes.
Uusiutuvan metsäteollisuuden mittalaitepuolella nähtiinkin olevan paljon kehitettävää – erityisesti tilanteessa, jossa automaatio tulee pyörittämään myös uusia biolaitoksia.
Epäonnistuneita investointeja
Karlsson tuntee mittalaitteistojen kartoitus- ja kehitystarpeen omasta kokemuksestaan.
”Pahimmillaan paperitehtailla suorastaan lojuu varsin hinnakkaita mittalaiteraatoja, joita on tilattu ja kokeiltu, mutta lopputulos on osoittautunut enemmän tai vähemmän sudeksi. Laitteet mittaavat joko vääriä asioita tai tekevät sen epätarkasti, eivätkä vastaa tarpeeseen. Sitten niihin uuvutaan, ja ne jäävät vaille käyttöä.”
Karlssonin asiantuntijuutta mittausteknologiassa ja prosessiteollisuudessa täydentää hänen miehensä Sami Karlssonin osaaminen konetekniikassa. Yrityksessä on myös kemian alan osaaja sekä bioöljyn mittauksiin erikoistunut prosessitekniikan asiantuntija. Viime vuoden marraskuussa taloon palkattiin viides työntekijä.
Omaa teknologiaa biolaitoksille
Karlsson huomauttaa, että oman vaikeuskierteensä mittalaiteteknologian hankinnalle tuo siirtymä biolaitoksiin, sillä niissä tarvittava mittausteknologia on monilta osin täysin erilaista kuin perinteisessä metsäteollisuudessa.
Prometecin liiketoiminnan tuore laajennus on erityinen mittauskonsepti biolaitoksille. Yhtiön kehittelemällä konseptilla voimalaitokseen tai biojalostamoon tulevan biomassan laadunseuranta paranee: kuormasta saadaan pikamittauksin selville muun muassa aineksen kosteusprosentti ja sen myötä kuormakohtainen energiapitoisuus.
Biomassan tarkka mittaustieto on biolaitoksille tärkeää, sillä muuten jää epäselväksi, mistä laitos tarkalleen ottaen maksaa – tuleeko esimerkiksi lastin kosteudelle eli siis vedelle polttoaineen hinta.
Tukea on tarvittu ja saatu
Karlssonin mielestä pienen yrityksen pääsy suurten kelkkaan tuotannollisen arvoketjun jäseneksi ei ole ihan helppoa. Hän ymmärtää myös, mistä nahkeus johtuu. Isot eivät halua kantaa riskiä siitä, että pienten ideat osoittautuvat toimimattomiksi tai tuotteina huonoiksi. Tällainen vaara on aina olemassa uuden edessä, sillä pienyrityksen tuote on monessa mielessä raakile – sitä ei välttämättä ole vielä voitu testata käytännössä.
Prometecin bisnestien alku on sujunut Karlssonin mukaan yllättävän hyvin. Silti haastettakin on ollut. Tekesiä Karlsson kiittää ”innovation mill” -tyyppisestä tuotekehityksen taloudellisesta tuesta sekä erityisesti siitä, että Tekesin tukemalla ensiasiakasmallilla on aloitettu konkreettinen verkostoituminen. Prometecin biolaitospuolelle suunnatulle mittauskonseptille on saatu ensimmäinen asiakas, Kainuun Voiman voimalaitos. Sen vanavedessä mukaan lähti myös kajaanilainen kaukolämpöyhtiö Otanmäen Lämpö Oy.
”On ensiarvoisen tärkeää saada se ensimmäinen asiakas, jonka kanssa pääsee pilotoimaan kohtuullisen valmiin ratkaisun kanssa. Sellainen tuo todellakin uskoa tähän juttuun”, Karlsson sanoo.
Prometecin mittauskonseptin kehityksessä Tekes auttoi konkreettisesti.
“Ensimmäinen asiakas epäröi lähteä silkalla omalla riskillä. Tekes-porkkana kuitenkin auttoi välittömästi.”
Teksti: Jaakko Liikanen
Kuva: Pekka Agarth
