Norjassa talousmetsää on hieman alle neljännes maan pinta-alasta, ja pääasiallinen puulaji on kuusi.
Nykyisin puuta on hakattu vuosittain 10–12 miljoonaa kuutiometriä. Norjan kansallisen metsäohjelman, Skog22:n, mukaan hakkuita pyritään nostamaan 15 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Valtio panostaa
infrastruktuuriin, kuten uusiin metsäteihin, jotta puun hyödyntämisen logistiikka helpottuu.
Suurimmat kuitupuun ostajat ovat olleet Stora Enso sekä Norske Skog. Kasvaneeseen kuitupuun kysyntään ovat Norjassa vaikuttaneet myös Suomessa ja Ruotsissa tehdyt investoinnit uuteen sellukapasiteettiin.
Vaikka puuta onkin Norjassa hyödynnetty kauan, metsäteollisuuden merkitys maan taloudelle on ollut pientä etenkin verrattuna öljy- ja kaasuntuotantoon.
Metsäsektorin tuotannon arvo vuonna 2015 oli 10,5 miljardia kruunua (1 euro = 9,7 kruunua) ja osuus bruttokansantuotteesta ainoastaan 0,3 prosenttia. Siitä paperi- ja sellutuotantoa oli 7,6 mrd. kruunua ja sahatavaran ja muiden sivutuotteiden osuus oli 2,9 mrd. kruunua. Alan viennin arvo oli 5,6 mrd. kruunua.
Metsäteollisuuden trendit noudattavat Norjassa alan globaalia kehitystä. Paperin kulutuksen vähentyminen ja alan murros näkyi karulla tavalla, kun Norjan suurin metsäteollisuusyhtiö, Norske Skog hakeutui konkurssiin viime vuoden lopulla.
Konkurssi muokkaa toimialan rakennetta Norjassa, ja vaikutukset heijastuvat laajemminkin. Yhtiön sanoma- ja aikakauslehtipapereita valmistavista tehtaista neljä sijaitsee Norjassa. Muut ovat Walesissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Koonnut Sami Laakso
Kuva Shutterstock
