Miten sähköiset lukulaitteet vaikuttavat paperin kysyntään?
”15 vuoden kuluessa suuret ikäluokat eivät enää lue yhtä paljon kuin nykyisin. Nuoremmat ikäpolvet taas eivät ole kiintyneet paperiseen lehteen samalla tavalla kuin vanhemmat”, johtaja Sampo Timonen RISIstä toteaa paperin kysynnän muutoksista.
Sähköiset lukulaitteet ja verkkolehdet nakertavat jatkossa paperin kysyntää, mutta vielä on arvoitus, kuinka nopeasti.
”Arvioiden mukaan sähköisten lukulaitteiden myynti kasvaa kolmessa vuodessa saman verran kuin internetin käyttö lisääntyi kymmenessä vuodessa”, Timonen kuvaa tahdin kiihtymistä. RISI tuottaa globaalisti metsäteollisuuden informaatiopalveluja, kuten ennusteita.
Sanomalehtipaperin kysyntä putosi Yhdysvalloissa puoleen viime vuosikymmenellä. Timosen mukaan sama saattaa tapahtua lukulaitelehtien rynnistäessä ihmisten aamukahvipöytiin. ”Veikkaanpa, että pari vuotta vielä haetaan bisnes-malleja ja jo viiden vuoden sisällä nähdään sähköisen viestinnän huomattava kasvu.”
Sähköiselle lukulaitteelle soveltuvat lehtiversiot ovat otaksuttavasti huomattavasti edullisempia kuin paperiset. ”Kuluttajaa palvelisi, jos lehdestä saisi paperisena vain sen osan, jonka haluaa ja ehtii lukea. Vanhentuneenahan lehdellä ei ole arvoa, koska verkko voittaa tuoreudellaan. Ja jos haluat tehdä bisnestä, niin sähköisessä mediassa on oltava mukana, koska mainosmarkkina kasvaa siellä toisin kuin printissä.”
Timosen mukaan tässä on ainekset samantapaiseen muutokseen kuin musiikin jakelussa on jo tapahtunut. ”Toisaalta: paperitonta toimistoakin povattiin aikoinaan eikä se ole toteutunut.”
Paikallisuus elättää lehtiä
Länsi-Euroopassa paperin kysyntä on hiipunut vuodesta 2007 lähtien, mutta maltillisemmin kuin Pohjois-Amerikassa. Eroa selittää se, että rapakon takana painettu mainosmarkkina on perinteisesti ollut vahva ja siten paperin kysyntä kaikkiaan huomattavasti suurempaa kuin vanhalla mantereella.
”Meillä Euroopassa on monta maata ja monta kieltä, ja osittain siksikin muutostahti on hitaampaa kuin USA:ssa. Ihmiset haluavat saada uutiset paikallisella kielellä”, Timonen toteaa. Muutostekijät ovat kuitenkin täälläkin vahvoja, kun ihmiset käyttävät aikaansa enemmän ja enemmän muissa kuin paperisissa medioissa. Sähköisten viestimien uskotaan lyövän itsensä läpi myös Japanissa ja Koreassa.
Odotettavissa teknologiahyppy
Itä-Euroopassa paperin kulutus asukasta kohti on maailman keskitasoa. Kysynnän kasvu on ollut siellä lamavuosia lukuun ottamatta prosentuaalisesti jopa suurempi kuin Kiinassa ja kysyntä tullee ylittämään lamaa edeltävän ajan. Timonen ennustaa, että Itä-Eurooppaan tulee uutta paperikonekapasiteettia, koska siellä on kasvavien kotimarkkinoiden lisäksi puuraaka-ainetta ja kustannusetua.
Muilla markkinoilla – Latinalaisessa Amerikassa, Afrikassa, Oseaniassa – paperinkulutus on vielä vähäistä. Talouskasvu ja lukutaidon lisääntyminen kasvattavat siellä kysyntää. ”Kasvavilla markkinoilla, kuten Venäjällä ja Brasiliassa, kuluttajilla ei tosin ole samanlaista suhdetta painettuihin viestimiin kuin länsimaissa, vaan he siirtyvät suoraan uusimpaan teknologiaan heti kun vain varat antavat siihen myöten”, Timonen visioi.
