”Maailma on ollut aika digitaalinen koko ammatillisen urani ajan, mutta nimenomaan metsäteollisuus on aina ollut se teollisuuden ala, jossa kokeillaan kaikki innovatiivisuuden kärjet. Kyllä minä pidän metsäteollisuutta edelleen suunnannäyttäjänä”, Heikki Jääskeläinen sanoo.
Jääskeläisellä on neljännesvuosisadan mittainen historia automaation ja digitalisaation parissa ja näköalapaikka kaikkiin teollisuudenaloihin.
”Puunkorjuussa, sahalla sekä sellun ja kartongin tekemisessä on omat tarpeensa, mutta kaikki ne kaipaavat tuotantoon kestävän kehityksen mukaista tehokkuutta, kustannuksiin säästöä, tekemiseen optimointia ja laatuun parannusta. Näissä digitalisaatio ja automaatio auttavat”, Jääskeläinen sanoo.
Hänen mukaansa kaikkia alalla kiinnostaa nyt datan kerääminen. Eroja on data-analytiikan hyödyntämisen tasossa.
”Osa kerää dataa, jota analysoidaan ja joka sen jälkeen menee ihmiselle, joka tekee sitten päätöksen siitä, käytetäänkö se data hyödyksi vai ei. Toiset taas ovat jo niin pitkällä, että antavat tekoälyn päättää myös jatkotoimet ilman ihmisiä siinä välissä. Kerätyn datan analytiikkaa käytetään suoraan päätöksenteossa, eikä sitä alisteta enää ihmisen päätettäväksi.”
Automatiikan avulla halutaan eroon bulkkityöstä. Voitaisiinko laitoksista tehdä nykyistä autonomisempia automatisoimalla ja keskittämällä toimintoja?
”Tähän suuntaan maailma näyttää olevan menossa. Energia-alallakin moni yhtiö ajaa yhdestä keskusvalvomosta käsin kaikkia tuotantolaitoksiaan, jotka voivat olla täysin miehittämättömiä ja vaikka eri puolilla Eurooppaa. Laitokseen mennään paikan päälle vain, kun tulee vika tai muu huomiota vaativa tilanne. Tämä on ehkä nyt tulossa myös metsäteollisuuteen. Osaajapula ja palkkojen karkaaminen ajavat alaa miettimään sitä, miten asiat kannattaa fiksusti tehdä”, Jääskeläinen sanoo.
Yleisesti ottaen sellu- ja kartonkiteollisuus on hänen mukaansa automaatiossa muuta metsäalaa pitemmällä. Poikkeuksiakin on, esimerkiksi äärimmäisen pitkälle automatisoituja sahalinjoja, joissa koneet tekevät jatkuvasti päätöksiä jo nyt. On myös sellu- ja kartonkitehtaita, joissa vuoromestari päättää edelleen kaikesta tehtaan operoinnista.
Koko ajan kehittyy se, mitä kaikkea pystytään automatisoimaan ja miten tietoa pystytään hyödyntämään. Monissa paikoissa voidaan jo hyvin käyttää 5G:tä kaapeloinnin korvikkeena.
”5G ja IoT eli esineiden internet antavat vauhtia datan keruuseen liikkuvista ja kaukana muusta prosessista olevista kohteista. Samalla kokonaisuuteen saadaan mukaan varsinaisen tuotannon ulkopuolisia asioita kuten ihmisten ja tavaroiden paikantamiseen liittyviä järjestelmiä. 5G mahdollistaa myös tiedonkeruun tuotannon sivuvirroista tehdasalueen ulkopuolella. Esimerkiksi metsäkoneista ja kuljetuksesta saatava data voidaan yhdistää automaatio- ja muista järjestelmistä saatavaan dataan ja sitten optimoida tuotantoa edelleen”, Jääskeläinen sanoo.
Eksaktia mittausdataa analysoimalla ja vertaamalla sitä suunnitteludataan sekä historiatietoihin pystytään muun muassa ennakoimaan poikkeavia tilanteita, varautumaan riittävillä resursseilla ja tarvittaessa ajamaan laitos turvalliseen tilaan ennen kuin mitään vakavaa tapahtuu.
Kun kerättyä dataa hyödynnetään päätöksenteossa, kysymys on lopulta enää vain siitä, kuinka paljon valtaa annetaan koneelle.
”Se on yrityskulttuuriasia. Digitalisaation hyödyntäminen vaatii myös johtamiselta uudenlaista perspektiiviä. Dataa ei voi johtaa niin kuin ihmistä. Tässä on mielestäni valtava potentiaali, jota ei ole vielä hyödynnetty”, Jääskeläinen sanoo.
Teksti: Antti Kirves
Kuva: Antti Kirves
