Suomalaisen vetyteollisuuden kehitys on ollut viime vuosina merkittävää, mikä näkyy kunnianhimoisina aloitteina muun muassa vedyn tuotannon, varastoinnin, jakelun ja käytön edistämiseksi. Käytännönläheisten pilottien ja testausten lisäksi käynnissä on useita tutkimus- ja kehityshankkeita, jotka pyrkivät löytämään innovatiivisia tapoja tuottaa vetyä uusiutuvilla energialähteillä.
”Nykytilanne näyttää hyvältä, sillä uusia investointipäätöksiä on tehty. Toki niitä voisi olla enemmänkin, mutta lupaavia aloitteita on runsaasti. Tärkeää on, että saamme käyntiin elinvoimaisia ja aidosti kilpailukykyisiä vetyhankkeita”, sanoo VTT:n vetytutkimuksen johtaja Antti Arasto.
Metsäteollisuuden vetymahdollisuuksista on puhuttu toistaiseksi suhteellisen vähän, mutta tämä saattaa olla vain tyyntä myrskyn edellä. Vetyä voidaan nimittäin käyttää biopohjaisten polttoaineiden valmistuksessa korvaamaan perinteisiä fossiilisia polttoaineita esimerkiksi liikenteessä ja lämmityksessä. Tämä auttaa vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja edistämään kestävämpää energiantuotantoa.
Yhteistyöllä vauhtia vetytalouteen
Metsäteollisuuden tuotantoprosesseissa, kuten sellunvalmistuksessa, vetyä voidaan hyödyntää monipuolisesti eri prosessien optimoimiseksi ja bioperäisen hiilen energiakäytön vähentämiseksi. Tällä tavalla leikataan hiilidioksidipäästöjä ja lisätään sivutuotteiden käyttökelpoisuutta korkeamman arvon tuotteiden valmistuksessa. Toisin sanoen arvokas hiili ei pöllyä piipusta ulos, vaan tuottaa taloudellista arvoa.
Metsäteollisuuden, konepajateollisuuden ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyö on tärkeää vedyn tarjoamien mahdollisuuksien konkretisoimiseksi. Potentiaaliset kehitysaihiot voivat liittyä esimerkiksi vetysoodakattiloihin sekä vedyn talteenottoon ja hyödyntämiseen. Näillä ratkaisuilla pystytään vähentämään merkittävästi fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja päästöjä sekä luomaan uutta liiketoimintaa.
Myös ne hankkeet, jotka eivät suoraan liity vetytalouteen, voivat vaikuttaa positiivisesti sen etenemiseen houkuttelemalla investointeja ja kehittämällä siinä hyödynnettäviä uusia prosesseja ja teknologioita. Esimerkiksi VTT:n ja Andritzin kehittämä LigniOx-alkali-hapetusprosessi ligniinin jalostukseen sisältää potentiaalisia kytköksiä vetyteollisuuteen.
”Metsäteollisuus on kulkenut pitkään materiaalikehityksen kärjessä. Lisäksi sieltä löytyy vahvaa osaamista bio- ja kemiantekniikassa sekä sitoutuminen kestävään kehitykseen. Näiden vahvuuksien rinnalle tarvitaan nyt rohkeita vetykokeiluja ja uusia liiketoimintamalleja”, kannustaa Arasto.
