Vuoden alussa Metsähallituksen pääjohtajana aloittaneen Juha S. Niemelän 40 toimipaikan tutustumiskierros jäi koronaviruskeväänä kesken.
”Teimme monien muiden tavoin todellisen digiloikan, sillä meillä on ollut parhaimmillaan 650 Skype-yhteyttä saman aikaan päällä”, hän kertoo.
Digitalisaatio toki etenee muutenkin: omassa toiminnassa, kuten metsätaloudessa, hyödynnetään digitaalisia järjestelmiä ja tutkitaan muun muassa tekoälyn hyödyntämistä.
”Meillä on käytössä myös esimerkiksi virtuaalisia malleja siitä, miltä metsä näyttäisi tietyn tyyppisten käsittelyjen jälkeen.”
Myös Metsähallituksen tarjoamia palveluja digitalisoidaan kaiken aikaa.
Pitkä ura johtotehtävissä
Niemelä siirtyi Metsähallitukseen maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosastolta, jossa hän toimi osastopäällikkönä. Kokemusta johtamistehtävistä valtionhallinnossa hänellä on vuodesta 2004 lähtien. Sitä ennen hän teki akateemista uraa.
”Ei minusta kammiotutkijaa tullut, vaan yliopistossakin siirryin nopeasti tutkimuksen johto- ja esimiestehtäviin”, hän sanoo.
Metsähallituksen pääjohtajana hän vastaa johtamisesta ja tulostavoitteiden saavuttamisesta. Käytännön työ sisältää paljon kokouksia ja asioiden eteenpäin viemistä yhdessä hallituksen kanssa.
”Tämä on aika normaali ison organisaation johtamistehtävä. Substanssiasioissa on haastetta enemmän. Metsähallitukseen kohdistuu hyvin erilaisia odotuksia, sillä toisaalta tehtävänämme on tuottaa puuta ja toisaalta suojella luontoa ja hallinnoida kansallispuistoja. Kyse on kokonaisvaltaisesta luonnonvaraosaamisesta ja odotusten yhteensovittamisesta siten, että kestävän kehityksen tavoitteet toteutuvat.”
Vastuullisuus toiminnan ytimessä
Metsähallituksen tehtävänä on pitää huolta valtion maa- ja vesialueista.
”Tehtävämme on käyttää valtion metsiä kestävästi ja vastuullisesti ja huolehtia siitä, että metsät ovat myös seuraavan sukupolven käytettävissä. Näkökulmamme on ylisukupolvinen, ja vastuullisuus on kaiken toimintamme ytimessä”, Niemelä määrittelee.
Metsähallituksella on monenlaisia alueita, joista osa sopii metsätalouteen, osa vaatii suojelua, ja osassa voidaan toimia rajoitetusti.
”Erityisesti matkailualueiden läheisyydessä pyritään käyttämään maisema-arvoja korostavia menetelmiä. Käytössä on 15 erilaista metsänhoitomenetelmää, sillä yksi patenttiratkaisu ei sovellu joka paikkaan. Myös jatkuvaa kasvatusta on tehty jo pitkään.”
Viime vuonna perustettiin kolme jatkuvan kasvatuksen 5 000 hehtaarin koealuetta, jotta saataisiin lisää kokemuksia ja tutkimustietoa siitä, miten se toimii perinteiseen metsänkasvatukseen
verrattuna.
Muutakin kuin hiilinielu
Niemelä näkee Metsähallituksen roolin tärkeänä myös ilmastonmuutoksen torjunnassa, sillä metsien hiilinielu vastaa runsasta kolmannesta Suomen kokonaispäästöistä.
”Vastuu on iso, ja meitä seurataan suurennuslasilla. Luonnonvarakeskuksen kanssa tehdyn hiilitasekartoituksen mukaan valtion metsät kasvavat vähän vajaat 17 miljoonaa mottia vuodessa, kun me hakkaamme noin kuusi miljoonaa. Valtion metsiin siis jää koko ajan enemmän puuta kuin sitä hakataan.”
”Hiilinielut eivät kuitenkaan riitä, vaan pitäisi keskittyä enemmän päästöjen vähentämiseen. Aika usein unohdetaan myös, että sen lisäksi, että metsästä saadaan tuotteita, joissa hiili säilyy pitkään, lyhytikäisemmilläkin tuotteilla voidaan korvata muoviperäisiä tuotteita. Substituutiovaikutus on silloin merkittävä.”
Tuulivoima nosteessa
Metsähallituksen liikevaihdosta noin 90 prosenttia tulee metsätaloudesta. Jos tulosta halutaan lisää, myös hakkuita olisi kasvatettava.
”Kyse on aina poliittisista päätöksistä. Toisaalta metsäteollisuuden Pohjois-Suomeen suunnitellut investoinnit ovat Metsähallituksen näkökulmasta mielenkiintoisia, ja meillä voisi olla rooli niiden puuhuollossa.”
Kasvua haetaan myös tuulivoiman rakentamisesta valtion maille.
”Tällä hetkellä Suomen tuulivoimakapasiteetista yli kymmenen prosenttia on tehty Metsähallituksen hankekehittämille kohteille. Alue kasvaa jo nyt, ja uskomme että näin on jatkossakin.”
Alan toimijat tuntevat Metsähallituksen tuulivoiman hankekehittäjänä hyvin, mutta suuri yleisö ei niinkään.
”Ehkä meidän pitäisi olla enemmän esillä, sillä tämäkin on osa vastuullista
ja kestävää toimintaamme.”
Teksti Katariina Krabbe
Kuva Metsähallitus/Mikael Alfors
