Vuonna 2022 toteutettu Nuorten Metsäbarometri osoittaa suomalaisnuorten suhtautuvan metsien taloudelliseen hyödyntämiseen aiempaa myönteisemmin. Edellisen kerran barometri tehtiin vuonna 2019.
Nuorisoviestinnän johtava asiantuntija Sirpa Kärkkäinen Suomen Metsäyhdistyksestä myöntää jopa hieman yllättyneensä tuloksesta.
”Vilkkaan monimuotoisuuskeskustelun vuoksi mietin, että jaahas, mitähän sieltä tulee. Mutta viesti olikin varsin positiivista.”
Yksi tuloksista vedettävä johtopäätös on, että metsäala on pystynyt kertomaan julkisuudessa selkeästi innovaatioistaan ja uusista ratkaisuistaan, kuten muovien korvaamisesta ja puupohjaisista tekstiilimateriaaleista. Samoin lienee puurakentamisen kohdalla, jonka ratkaisut toimivat pitkäaikaisina hiilivarastoina.
Kärkkäinen huomauttaa, että metsät herättävät ylipäänsä paljon keskustelua jo siksi, että ne ovat meitä kaikkia lähellä.
”Metsille ja niiden käytölle on nykyisin asetettu paljon erilaisia tavoitteita. Metsät ovat kestävyyden kannalta tärkeitä ja luonnon monimuotoisuus on turvattava. Metsissä pitää voida virkistyä ja niistä pitäisi saada raaka-aineita erilaisiin tuotteisiin. Metsäkeskusteluja on useita ja metsäalan on esiinnyttävä ilman ylimielisyyttä. Nuorten mielipiteet metsistä ja niiden hyödyntämisestä on otettava huomioon.”
Kärkkäisen mukaan viestinnässä ja metsäkeskustelussa on olennaista myös perspektiivin selventäminen ja sen ymmärtäminen.
”Metsät muuttuvat koko ajan, myös lajistot muuttuvat. On osattava selittää järkeenkäyvästi, miksi tiettyinä aikoina on toimittu tietyllä tavalla esimerkiksi hakkuiden osalta ja miksi nykyisin toimitaan toisin.”
Ala tarvitsee varhain alkavaa markkinointia ja jatkuvaa rekrytointia
Tällä hetkellä lähes jokainen ala kärsii työvoimapulasta. Myös metsäteollisuus tarvitsee jatkuvasti uusia osaajia.
Metsäalankin vetovoimaan vaikuttaa se, miten ala tunnetaan. Varsin luonnollista on, että mikäli metsäteollisuus on edustettuna kotipaikkakunnalla, tunnetaan se paremmin kuin siellä, missä tuotantolaitoksia ei ole.
Yleisesti ajatellen tärkeää on metsän ja sen olosuhteiden tunnetuksi tekeminen ”joka pitää aloittaa riittävän ajoissa”.
”Tietystikin lasten ja nuorten metsätuntemukseen vaikuttavat sekä koti, kaveripiiri ja vaikkapa some. Myös koulun vaikutus on suuri. Ja hyvin konkreettisesti vaikuttaa esimerkiksi se, onko alaan mahdollisuutta päästä tutustumaan vaikkapa tet-jaksolla.”
Vetovoimapuolella metsätietämyksen jakaminen pitäisikin aloittaa jo varhaiskasvatuksen puolella.
”Juna on tavallaan mennyt jo, mikäli metsää aletaan rummuttaa vasta peruskoulua päättäville tai mahdollista opintopolkuaan pohtiville.”
Toinen asia työvoiman saatavuuden kannalta on Kärkkäisen mukaan se, että alan työmahdollisuuksien markkinointi täytyisi pitää irti suhdanteista.
”Ei siis pitäisi toimia niin, että työvoimaa aletaan houkutella ja alaa voimallisesti markkinoida vasta kun työvoiman tarve on suurin. Markkinoinnin pitäisi olla irrallaan suhdanteista. Rekrytoinnin pitäisi olla jatkuvaa ja viestin pitäisi olla koko ajan se, että metsäteollisuus on hyvä ala nyt ja tulevaisuudessa.”
