”Biotaloudelle on tehty aiemminkin kyllä strategioita, mutta perinteisesti biotalous on jäänyt EU-hankkeissa sivurooliin tai sitä on tarkasteltu vain nielu- ja energiapolitiikan näkökulmasta. Jatkossa metsäpohjainen biotalous tulee integroida osaksi EU:n ilmastopolitiikkaa, teollisuuspolitiikkaa ja kiertotaloutta. Vain siten biotalouden täysi potentiaali tulee käyttöön muun muassa fossiilisten raaka-aineiden korvaajana, materiaali- ja energiaomavaraisuuden turvaajana sekä osana vetytaloutta”, sanoo Metsäteollisuus ry:n EU-asioista vastaava johtaja Kaisu Karvala.
Komissio julkaisi maaliskuun lopulla tiedonannon bioteknologian ja biovalmistuksen vauhdittamiseksi EU:ssa.
”Siinä on tunnistettu puupohjaisten innovaatioiden potentiaali ja saimme paperiin myös omia kirjauksiamme. Täytyy vain toivoa, että vuonna 2025 ilmeisesti annettava biotalousstrategian uudistus huomioi nyt kirjoitetut ja tuetut asiat. Ennen EU-vaaleja saatetaan kirjoitella teollisuusmyönteisempiä asioita kuin mitä todellisuus on vaalien jälkeen.”
Karvalasta on kuitenkin myönteistä, että sekä komissio että Suomen hallitus ovat nähneet metsäteollisuuden olevan olennainen osa eurooppalaista bioteknologia- ja biovalmistusteollisuutta. Ja siten tärkeää niin EU:n kuin Suomenkin kilpailukyvylle ja talouskasvulle.
”Tiedonannossa todetaan, että EU:n alueella on alalle olennaisia raaka-aineita, kuten puuta. Metsäbiotalouden tuotteet myös kehitetään, valmistetaan ja kierrätetään pääosin Euroopassa. Siitä meidän on pidettävä enemmän ääntä.”
Karvalan mukaan myös Suomen hallitus on ymmärtänyt yskän.
”Horisontaalinen ja yhteissanallinen merkitys edunvalvonnassa tuntuu nyt olevan ymmärretty, sillä Suomesta tulee sekä ministereitä että kansliapäälliköitä nyt Brysseliin samalla, biotaloutta korostavalla vahvalla viestillä.”
Usvainen investointimaisema
Metsäteollisuudenkin haasteet tulevat toimintaympäristöön liittyvistä epävarmuuksista.
”Teollisuus luonnollisesti arvioi tarkkaan tuotantonsa ja investointiensa kannattavuutta. Siinä ei ole sinällään mitään uutta. EU-sääntely on kuitenkin monilta osin sumentanut näkymiä sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä.”
Poukkoileva politiikka on hämärtänyt perustavanlaatuisia kysymyksiä.
”Esimerkiksi sitä, millainen puunkäyttö ja metsätalous katsotaan kestäväksi, katsotaanko fossiilivapaankin energiankäytön lisääminen ongelmaksi ja pysyykö fossiilisten päästöjen vähentäminen ilmastopolitiikan ykkösasiana? Jos raaka-aineen ja energian saatavuuteen sekä ilmastopolitiikan tavoitteisiin liittyy isoja epävarmuuksia, niin tilanne ei ole investointien kannalta helppo.”
Metsäteollisuus on huomattavan suhdannesyklinen ja pääomaintensiivinen toimiala, jolla investointien takaisinmaksuaika on pitkä.
”Siksi tarkastelemme toimintaympäristöä pidemmällä aikajänteellä ja pidämme arvossa johdonmukaisuutta ja ennakoivuutta.”
Paperilta käytäntöön, kehyksenä Green Deal
Karvalan mukaan uuteen EU-vaalien jälkeen valittavaan komissioon kohdistuvat odotukset liittyvät erityisesti asioiden viemiseen käytäntöön.
”Nyt on implementaation aika. Edellinen komissio suolsi ei ehkä niin hyvin valmisteltua lainsäädäntöä ja delegoituja säädöksiä, joita nyt koetetaan Timmermansin lähdettyä jollain tavalla järkeistää.”
EU:ssa ei kuitenkaan päästä pakoon sitä, että Green Deal on kehyksenä kaikelle komission politiikalle. Tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.
”Toiselle kaudelle haluava komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on jo näyttänyt olevansa rakentamassa uudenlaista komissiota.”
EU:n teollisuuden uudistumista ajava Antwerpenin julistus ja EU:n biostrategia, noin esimerkiksi antavat lupausta siitä, että komissio on ottamassa teollisuuden mukaan myös Green Dealiin.
Karvala uskoo uuden komission keskittyvän vihreän agendan ajamisen sijaan erityisesti valmiuteen ja valmistautumiseen.
”Enemmistö uusista komissaareista tulee keskusta–oikeistolaisesta EPP-ryhmästä. Agendalle nousevat muiden muassa Euroopan strateginen autonomia sekä puolustus. Lisäksi on vastattava kysymykseen, mistä saadaan rahat Ukrainan tukemiseen sekä EU:n laajentumiseen.”
Raha ratkaisee myös vihreässä siirtymässä
Onko uhkana, että EU:n vihreä siirtymä sirpaloituu kansallisten intressien mukaisesti?
”Olemme vahvasti sitoutuneet vihreään siirtymään ja sen toteutukseen. Mutta kuten muun muassa Italian entisen pääministerin ja EKP:n entisen pääjohtajan Mario Draghin mukaan (Draghin on määrä julkaista myöhemmin tänä vuonna raportti Euroopan kilpailukyvystä.) EU:n suunnittelemat vihreät ja digitaaliset siirtymät edellyttävät 500 miljardin euron vuotuisia menoja.”
Julkisen talouden ylikuormittamat jäsenmaat ovat jo ennen raportin julkistamista huolissaan siitä, miten ne voivat saavuttaa EU:n oikeudellisesti sitovan tavoitteen ”ilmastoneutraalista” taloudesta vuoteen 2050 mennessä.
Miten Suomen kaltainen vientivetoinen maa voisi pärjätä kilpailussa vain kansallisten tukien avulla?
”Eihän meillä ole sellaisia rahoja kuin mitä esimerkiksi Saksa on jo pistänyt likoon oman teollisuutensa puolesta, eli kyllä tuilla pitää olla alku ja loppu, jotta pysytään sisämarkkinoiden hengessä.”
