Juha Salmelan (vas.) ja Janne Porasen perustama Spinnova Oy kehittää valmistusmenetelmää, jossa sellusta valmistetaan lankaa ilman vaikeita kemiallisia prosesseja.
Vuoden 2015 alussa syntynyt Spinnova on yksi suomalaisen Teknologian tutkimuskeskus VTT:n suurimmista spin-off-avauksista. Spinnovan idea on valmistusmenetelmä, jolla sellusta saadaan lankaa ilman monimutkaisia välivaiheita.
”Suomessa käytetään tällä hetkellä 50–70 miljoonaa kuutiota puuta, josta 20–30 miljoonaa kuutiota on ylijäämäpuuta. Jos tämä määrä tehtäisiin langaksi, sillä pystyttäisiin arvioimme mukaan korvaamaan jopa 20 prosenttia koko maailman puuvillan tuotannosta”, sanoo Spinnovan toinen perustaja, lähes kaksi vuosikymmentä VTT:n metsäsektorin johtotehtävissä työskennellyt fysiikan tohtori Janne Poranen.
”Suuruusluokka voi ihmetyttää, mutta täytyy muistaa, että puuvilla on korjuuvaiheessa kevyttä höttöä, kun taas puumassa on tiivistä.”
Pääomasijoittajat innostuivat
Janne Poranen ja niin ikään VTT:llä kauan työskennellyt Juha Salmela saivat perustamalleen yritykselle sekä VTT:n tuen että merkittäviä pääomasijoittajia. Lisäksi heidän mukaansa lähti VTT:ltä kolme avaintutkijaa.
Spinnovan alkupääoma on 1,95 miljoonaa euroa. Sijoittajina ovat itävaltalainen tekstiilikuitujen valmistaja Lenzing AG, VTT Ventures Oy sekä yksittäisiä suomalaisia pääomasijoittajia. He toimivat myös taloudellisina neuvonantajina ja hallituksen jäseninä. Julkista rahoitusta yritys ei alkuun tarvinnut. Rahoitusneuvottelut seuraavalle kolmelle vuodelle ovat käynnissä.
Menetelmän läpimurtoon uskovat muutkin. Spinnova voitti alkuvuonna Suomen työ- ja elinkeinoministeriön järjestämän kansainvälisen 100 000 euron Biojalostamopalkinnon. Palkintoraadin mukaan Spinnovan innovaatio edustaa läpimurtoteknologiaa, jolla on mahdollisuudet mullistaa sekä tekstiili- että metsäteollisuutta.
Hämähäkki antoi esimerkkiä
Alkuperäisen idean isä on Juha Salmela. VTT aloitti keksinnön patentointiprosessin vuonna 2011. Menetelmän avulla kuusi- tai mäntysellun pitkät kuidut saadaan järjestymään niin, että kuitumassa virtaa tasaisesti pienen suuttimen läpi. Tällä tavoin kuiduista saadaan ohut ja kestävä lanka. Porasen mukaan yleinen haaste tällaisessa teknologiassa on muun muassa se, että kuidut pyrkivät flokkautumaan eli tarttumaan toisiinsa.
”Pitää hallita sekä kuitujen sitoutuminen toisiinsa oikealla tavalla että virtausolosuhteiden vaikutus koko prosessin stabiilisuuteen.”
Poranen puhuu suutinteknologiasta. Perinteisesti sellusta on tehty tasomaisia tuotteita, kuten kartonkia. Idea kuitulankateknologian kehittämiseen sai alkunsa kansainvälisestä tutkimuksesta, joka liittyi siihen, miten hämähäkki tuottaa kuitulankaa muistuttavan seitin.
Spinnovan menetelmää voidaan soveltaa myös muihin pitkäkuituisiin raaka-aineisiin, jotka voivat olla myös synteettisiä. Sellusta on aiemmin valmistettu muun muassa viskoosia. Perinteisessä menetelmässä puukuidun pilkkominen polymeereiksi on tehty monimutkaisilla, kemiallisilla menetelmillä.
Spinnovan valmistusmenetelmässä kemialliset prosessit jäävät pois ja puukuidun hyvät ominaisuudet voidaan hyödyntää suoraan.
”Materiaali on täysin luonnonkuitua. Tässä käytettävät lisäaineet ovat syötäviä, ja lanka on kierrätettävää.”
Vielä on kuitenkin paljon tutkittavaa.
”Langan loppuominaisuuksia ei ole vielä edes pyritty optimoimaan. Seuraavan parin, kolmen vuoden aikana skaalaamme menetelmän esiteolliseen mittakaavaan”, Poranen selvittää.
”Meillä on nyt oikeat työkalut ja prosessit, mutta varmasti tulee eteen teknologisia haasteita ja yllätyksiä. Uskon kuitenkin vahvasti tähän teknologiaan. Muuten en olisi yrittäjäksi VTT:ltä lähtenyt. Jos ei näillä ponnistuksilla ja tällä porukalla onnistuta, niin ei sitten millään”, Poranen vakuuttaa.
Teksti: Anne Repo
Kuva: Mikko Vähäniitty
