Koronan jyllätessä suomalaiset sopeutuivat nopeasti etätyöhön ja kotiruokailuun, mikä vauhditti take away -annosten myyntiä. Tämä puolestaan heijastui kierrätykseen päätyneiden kuitupakkausten määrään. Vaikka tilanne on volyymien osalta tasaantunut, ovat suomalaiset edelleen tunnollisia kierrättäjiä. Siitä kertoo kuitupakkausten korkea kierrätysaste, joka on huimat 98 prosenttia. Koviin lukemiin yltävät myös lasi ja metalli, jotka sijoittuvat 80 prosentin molemmin puolin. Sen sijaan muovi ja puu yltävät vain 26 prosenttiin.
Suomen Pakkauskierrätys RINKI Oy:n toimitusjohtaja Juha-Heikki Tanskanen muistuttaa, että muovi on suhteellisen uusi tulokas, jonka lajittelu aloitettiin vasta vuonna 2016.
– Muovin keräysinfraa on lisätty, mutta se ei ole vielä yhtä kattava kuin kuitupakkauksissa. Tilanne tulee muuttumaan ensi kesänä, jolloin lainsäädäntö velvoittaa viiden ja sitä useamman perheen kiinteistöt järjestämään omat astiat muovijätteen keräykselle. Samalla muovinkeräys laajenee entistä useammalle Rinki-ekopisteelle, sanoo Tanskanen.
Kuitupakkausten huimaa prosenttilukua selittää osittain yritysten käyttämän ja tunnollisesti kierrättämän aaltopahvin suuri määrä verrattuna kotitalouksien kartonkipakkauksiin. Muovipakkauksia puolestaan käytetään selvästi enemmän kotitalouksissa kuin yrityksissä.
– Euroopan komission ehdotus uudeksi pakkaus- ja pakkausjäteasetukseksi ajaa pakkausten uudelleenkäyttöä, minkä vaikutuksia eri materiaalien kierrätysasteeseen sekä keräys- ja kierrätysjärjestelmään on vielä vaikea arvioida. Uudistus tulee kuitenkin toteutuessaan tarkoittamaan monille toimijoille suuria investointeja, arvioi Tanskanen.
Tilastointimuutos teki kierrätysasteen saavuttamisesta haasteellisempaa
Kierrätyksen kasvattamisen yhtenä haasteena on maantiede, sillä lähes puolet suomalaisista asuu omakotitaloissa, joita on paljon myös haja-asutusalueilla. Omakotitaloissa tapahtuva syntypaikkalajittelu onkin yksi avaintekijä keräys- ja kierrätysmäärien kasvattamisessa. Toisaalta vuonna 2021 toteutetut jätelainsäädännön uudistukset laajensivat pakkausten tuottajavastuuta. Sen myötä osa kiinteistöillä tapahtuvan keräyksen kustannuksista siirtyy pakkaustuottajien vastuulle heinäkuussa 2023.
– Kannattaa muistaa, että kierrätysasteen laskentatapa uudistui vuonna 2020. Siihen saakka lukuihin laskettiin kaikki kerätty materiaali. Nyt niihin hyväksytään vain se osa, mikä päätyy oikeasti kiertoon saakka. Lajiteltuja, mutta kierrätykseen kelpaamattomia pakkauksia, eli niin sanottuja rejektejä, ei enää lasketa mukaan kierrätysasteeseen, lisää Tanskanen.
Hän on vakuuttunut siitä, että pakkaussuunnittelu tulee entistä enemmän kallistumaan mahdollisimman ympäristöystävällisten ja kierrätettävien ratkaisujen tuottamiseen. Tähän ohjaa vastuullisuustavoitteiden lisäksi raha, sillä esimerkiksi monimuovista valmistetun pakkauksen kierrätysmaksu on huomattavasti monomuovista kalliimpi.
– Suomessa on hyvä ja toimiva keräys- ja kierrätysjärjestelmä, jota parannetaan edelleen uusimpien vaatimusten mukaisesti. Asetetut kierrätystavoitteet saavutetaan, vaikka se ei kaikilta osin helppoa olekaan. Muovi on tässä yhtälössä suuri kysymysmerkki, sanoo Tanskanen.
