Kestäväksi tiimityöllä

”Ennennäkemättömän tuottava, kasvava ja kestävä Suomi on täysin mahdollinen, parhaimmillaan jo vuosikymmenen päästä. Viitteitä Suomen seuraavasta kasvukäänteestä on jo nähtävissä uutta teknologiaa kehittävillä, eksponentiaalisen toivon aloilla. Potentiaalista ei ole pulaa ja ratkaisut globaaleihin haasteisiin ovat ulottuvillamme.”

VTT julkaisi vuonna 2024 visiopaperin Täysin mahdollinen Suomi.

”Visiopaperin idea on herätellä tajuamaan, että meillä on kaikki kyvykkyydet ja mahdollisuudet rakentaa kestävää liiketoimintaa. Mutta toteutus vaatii monilta tahoilta innovaatioita sekä kestävää kasvua tukevia päätöksiä ja tekoja”, sanoo VTT:n uudet tuotteet ja mate­riaalit -liiketoiminnan johtaja Tua Huomo.

Liiketoiminta-alueen tutkimusaiheet liittyvät pääsääntöisesti biotalouteen, kiertotalouteen ja digitalisaatioon.

”Kestävä talouskasvu vaatii kestäviä ratkaisuja kaikkialla. Tarvitsemme muun muassa fossiilisten raaka-aineiden korvaamista, kierto­taloutta sekä nykyisten tuotantoprosessien energiatehokkuuden parantamista.”

Myös biodiversiteettiin sekä hiilinieluihin liittyvää keskustelua tarvitaan.

”On pohdittava miten rajallista puuraaka-ainetta hyödynnetään nyt ja tulevaisuudessa. Siinä työssä tarvitaan tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.”

Innovoinnin piristeeksi laaditun rahoituslain tavoitteena on, että Suomi käyttäisi bkt:stään neljä prosenttia TKI-­toimintaan. Vuosittain siihen panostetaan 280 miljoonaa euroa aiempaa enemmän aina vuoteen 2030 asti. Julkisen rahoituksen osuus on kolmasosa. Loppujen 2/3 pitäisi tulla yrityksiltä.

Uutta sellusta ja sen sivuvirroista

Biotaloudesta Huomo nostaa uusina mahdollisina volyymituotteina muun muassa hygieniaan liittyvät kuitutuotteet, kuten muovittomat nonwoven tuotteet. 

”Potentiaalia on paljon myös tekstiileissä, vaikka niissä juuri nyt hieman haastavalta näyttääkin. Myös ligniinin hyödyntäminen etenee esimerkiksi rakennusteollisuudessa sekä energian varastointimateriaaleissa.”

Kiertotalouden puolelle biotaloudesta menee muun muassa muovien korvaamiseen liittyvä tuotekehitys pakkauksissa, sillä kartonki on metsäteollisuuden nykytuotteista merkittävimpiä.

”Pakkaussuunnittelussa varmastikin korostuu pakkausmateriaalien kierrätettävyyden parantamiseen tähtäävä innovointi.”

Huomon mukaan tuotannollisten sivuvirtojen parempi hyödyntäminen on kestävyyden rakentamisessa olennaista, sillä valtaosa energian tuotantoon käytetystä puuaineksesta on peräisin metsäteollisuuden sivuvirroista.

”Mielestäni on hyvä periaate, että pyrkisimme pääsemään eroon sivuvirtojen poltosta energiaksi.”

Jalostusarvon kohottamiseksi on tärkeää kehittää sivuvirroille kaupallisia sovellutuksia. Vasta silloin kyse on innovaatiosta, johon voi lyödä hintalapun päälle. 

Kuoren, purun sekä lietteiden kaltaisten sivuvirtojen hyödyntäminen on jo käynnissä – useimmiten tuotteistuksesta vastaa kumppaniyritys, joka on ottanut sellun sivuvirran oman bisneksensä raaka-aineeksi.

”On myös mukava nähdä, että tietyt asiat, jotka ovat olleet aihioita kymmenen vuotta sitten, alkavat realisoitua nyt”, Huomo iloitsee.

Hän viittaa ligniinin hyödyntämiseen rakennusteollisuudessa. Metsä Fibre ja Andritz rakentavat Äänekosken biotuotetehtaan yhteyteen ligniinin jalostuksen koetehdasta, joka valmistunee loppuvuodesta 2025. Metsä Fibren selluntuotannon sivuvirroista jalostettavan hapetetun ligniinin potentiaalisia loppukäyttökohteita ovat esimerkiksi betonin notkistajat.

”Tutkimus ligniinin hyödyntämisestä rakennusteollisuudessa alkoi VTT:llä jo vuonna 2013 Anna Kalliolan väitöstutkimuksesta. Vuosina 2017–2022 tehty EU-projekti mahdollisti sekä teknologian kypsyyden nostamisen ja myös arvoketjun sitouttamisen yhteistyöhön. Tämä on myös erinomainen esimerkki, miten metsäbiotalous on hyödyntänyt EU-projektia menestyksekkäästi uusien arvoketjujen luomiseen.”

Prosesseja viilaamassa

Huomo nostaa VTT:n toiminnan piiristä kaksi tuotannollisiin prosesseihin liittyvää hanketta, joilla on merkittävä vaikutus metsäteollisuuden liiketoiminnan kestävyyteen.

VTT rakentaa parhaillaan Jyväskylään kuitutuotteiden pilottiympäristöä Energy First -tutkimusohjelmassaan. Pilotointiympäristöllä luodaan pohjaa tuoteinnovaatioille ja testataan kaupallisesti kannattavia, vastuullisempia vaihtoehtoja kuitupohjaisten tuotteiden valmistukseen.

”Mukana on VTT:n lisäksi yli 70 yritystä. Eli ideana on vähemmän energiaa, enemmän kestävyyttä.”

Toinen kestävyyttä kasvattavista laajoista hankkeista on Emission Free Pulping (EFP). Hankkeessa pyritään pienentämään muun muassa sellun tuotannon hiilidioksidipäästöjä vähentämällä merkittävästi biomassan polttoa. Tavoitteena on lisätä merkittävästi kemiallisen massanvalmistuksen tuotesaantoa, eli kyse on pyrkimyksestä jalostusasteen nostoon. Business Finlandin rahoittaman hankkeen kesto on näillä näkymin viisi vuotta. Hankkeen koordinaattori on VTT ja sen ruotsalainen tutkimuskumppani RISE. Hankkeessa on mukana myös seitsemän toimialan merkittävää yritystä.

”EFP on erittäin merkittävä ja uudenlainen hanke. Mukana ovat sekä tutkimuslaitokset, yliopistot että yritykset. Sen ideana on edistää tutkimusta luomalla uutta osaamista ja konkreettisia teknologiakonsepteja metsäteollisuudelle. Kaikilla osallistujilla on myös oikeus siinä kerätyn tiedon hyödyntämiseen omassa toiminnassaan.”